Venäläiset nuoret tulevat Suomeen lukioon oppiakseen kielen – voivat näin välttää korkeakoulujen lukukausimaksut

Venäläiset voivat ensi vuodesta lähtien opiskella Suomen yliopistoissa ilmaiseksi vain suomenkielisillä linjoilla.

opiskelijat
Kouvolassa lukion toista luokkaa käyvä Vladimir Vechtomov.
Kouvolassa lukiota käyvä Vladimir Vechtomov aikoo pyrkiä myöhemmin yliopistoon opiskelemaan.Antti Ojala / Yle

KOUVOLA Lukion toista luokkaa käyvällä Vladimir Vechtomovilla on erilainen tausta kuin opiskelutovereillaan. Hän muutti Pietarista Suomeen pelkästään siksi, että voisi suorittaa suomalaisen ylioppilastutkinnon – suomen kielellä.

– Aluksi minulla oli vaikeuksia nimenomaan kielen takia. Kun kielitaito on parantunut, asiat ovat muuttuneet helpommiksi, hän sanoo.

”Kielitaso on pullonkaula”

Vechtomov on Kouvolan yhteislyseon ensimmäinen venäläisopiskelija. Hänen kohdallaan prosessi lähti liikkeelle, kun Vechtomov ja hänen perheensä ottivat yhteyttä kouluun.

Vastaanotto oli heidän mukaansa hyvin avoin, ja kysymyksiin löytyi helposti vastauksia.

Kokemus on ollut myös koululle mielenkiintoinen. Lukio-opiskelu on vaativaa.

– Se ei ole helppoa suomenkieliselle eikä eri maan kansalaiselle, jolla on eri äidinkieli taustalla, sanoo Kouvolan yhteislyseon rehtori Tapio Karvonen.

Karvosen mukaan koulu hakee nyt rajoja.

– Kielitaso on pullonkaula. Vaikka osaisi puhua suomea, ajattelun taso ja opitut taustat oppiaineista voivat olla varsin hankalia omaksua.

Kouvolassa lukion toista luokkaa käyvä Vladimir Vechtomov.
Kielitaso on monelle venäläisopiskelijalle pullonkaula, joka asettaa haasteita.Antti Ojala / Yle

Karvosen mukaan Vechtomovillakin oli alkuun ongelmia opiskelussa.

– Suomalainen koulu on erilainen. Suomalainen lukio perustuu opiskelijoiden valintoihin, ja suomen kielellä opiskelua on hyvin paljon. Se on hankalaa.

Karvosen mukaan kehitystä on ollut kuitenkin nähtävissä.

– Toisen vuoden osalta Vladimirin opinnot ovat muuttuneet. Valoisin mielin katson tulevaan.

Ylioppilastutkinnon tulokset otetaan huomioon yliopistojen pääsykokeissa. Se oli tosiasiassa tärkein syy tulla tänne.

Vladimir Vechtomov

Koulu hakee kansainvälistymistä

Mitä suomalaislukio hyötyy venäläisopiskelijoista? Rehtori uskoo, lukion kansainvälistymisen kannalta venäläiset voivat olla lisäarvo.

– Lukiohan on paitsi matemaattisten aineiden koulu, myös kielikoulu. Meidän oppilaamme opiskelevat myös venäjää varsin laajasti.

Kun kouluun tulee ulkomaisia opiskelijoita, heillä on myös mahdollisuus näyttää pärjäävänsä suomenkielisessä oppilaitoksessa.

– Se antaa meidän omille opiskelijoillemme näkökulmaa kansainvälisiin asioihin.

Venäjältä tulleiden opiskelijoiden osuus Suomen lukioissa on vielä vähäinen. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, jos muut nuoret seuraavat Suomeen tulleiden esimerkkiä.

Alkuun juttelemme aina perheen kanssa. Opiskelu vaatii paljon taustajärjestelyjä.

Kouvolan yhteislyseon rehtori Tapio Karvonen

Ylioppilastodistusta tarvitaan jatko-opintoja varten

Lukiossa ulkomaalaiset opiskelijat eivät saa erivapauksia kielitaidosta huolimatta. Vladimir Vechtomov ei valita, vaan keskittyy tutkintonsa suorittamiseen. Motivaatiota riittää, sillä hän tarvitsee ylioppilastodistuksen jatko-opintoja varten.

– Ylioppilastutkinnon tulokset otetaan huomioon yliopistojen pääsykokeissa. Se oli tosiasiassa tärkein syy tulla tänne, hän perustelee.

Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen ei maksa mitään, ja sitä tarvitaan jatko-opintoja varten. Venäläisiä nuoria on tullut Suomeen lukioon nimenomaan jatko-opintoja silmällä pitäen. He haluavat oppia lukion aikana suomen kielen, jotta voivat opiskella korkeakoulussa tai yliopistossa ilmaiseksi.

Ensi lukuvuoden alussa Suomen korkeakoulut alkavat periä lukukausimaksuja EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka haluavat opiskella englanniksi kansainvälisellä linjalla. Maksut voi kuitenkin välttää hakemalla suomenkielisille linjoille.

Ulkomaalaisia opiskelijoita ennenkin

Kouvolan yhteislyseolla on aiempaakin kokemusta ulkomaalaisista opiskelijoista. Tutkintoja on myös suoritettu ennätystahtiin. Koulussa opiskellut italialaisopiskelija esimerkiksi suoritti lukio-opintonsa 2,5 vuodessa.

– Se hämmästytti meitä kaikkia, sanoo Kouvolan yhteislyseon rehtori Tapio Karvonen.

Tilanne kiinnosti Karvosta. Hän haluaa nähdä jatkossakin, mihin ulkomaalaiset nuoret pystyvät.

Mikäli venäläisopiskelijat osoittavat jatkossa halukkuutta opiskeluun Kouvolan yhteislyseossa, aikoo lukio suhtautua heihin edelleen avoimin mielin.

– Alkuun juttelemme aina perheen kanssa. Opiskelu vaatii paljon taustajärjestelyjä, sanoo Karvonen.

Taustajärjestelyjen osalta tuleekin olla ajoissa asialla.

– Jotta kouluun voi pyrkiä, täytyy tehdä pohjatyötä. Jo reilusti ennen opintojen aloittamista, sanoo Vechtomov.

Korjattu otsikkoa 14.11. kello 9.49.

Juttua korjattu klo 12:26: Nuoret haluavat Suomeen lukioon, jotta oppisivat suomen kielen. Se on väylä ilmaisiin jatko-opintoihin korkeakouluissa ja yliopistossa.