Koe uusi yle.fi

Paperittomista tulossa pysyvä ilmiö – kaupungit vaativat säveltämisen sijaan selkeitä ohjeita valtiolta

Helsingissä on jouduttu nopeasti avaamaan kaksi yömajaa, jonne myös laittomasti maassa oleskelevien paperittomien on helpompi tulla.

Kotimaa
Kodittomat valmistautuvat yön viettoon Helsingin Hermannin hätämajoituksessa.
Kodittomat valmistautuvat yön viettoon Helsingin Hermannin hätämajoituksessa.Yle

Järjestöt ja kirkko ovat avaamassa ripeästi ovia ja polkuja paperittomille, kun virallinen Suomi vielä tarkkailee ja harkitsee.

Suuret kaupungit ovat sälyttämässä vastuuta maassa laittomasti oleskelevien, kielteisen turvapaikan saaneiden palveluista järjestöille ja seurakunnille. Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat yhdessä kaupunkien kanssa tilapäistä majoitusta ja hätätilanteessa terveys- ja muita palveluita.

Suuret kaupungit Helsinki ja Espoo korostavat, etteivät ne hätätilanteessa jätä ketään ilman apua. Pysyviä ratkaisuja mahdollisesti pitkittyvään tilanteeseen ei ole silti vielä kenelläkään.

Helsingissä avattiin viikko sitten kovalla kiireellä uusi hätämajoituspaikka kodittomille, etupäässä Itä-Euroopan romaneille. Ajatuksena on myös, että laittomasti maassa oleville ihmisille tarjotaan yösija, jossa ei ole pelkoa palautuksesta kotimaahan.

Kiiremaja täynnä koko viikon

Aikaisen talven tulo on täyttänyt väliaikaisen yömajan Helsingin Hermannissa. Helsingin kaupunki on joutunut pikaisesti tukemaan jo toista vastaavaa yösijaa, kun Diakonissalaitoksen ja Helsingin seurakuntien järjestämä tila on ollut viikon verran täynnä. Uusi yömaja avattiin keskiviikkona.

Tämä on laajempi kysymys, kun pitää miettiä miten näihin palvelutarpeisiin vastataan

Pia Panhelainen

Aloite tiloihin on tullut järjestöiltä jo keväällä. Yömajojen muutaman viikon rahoituksesta on sovittu kaupungin kanssa. Kaupunki on varautunut rahoittaman vielä lisää vastaavia tiloja.

Kaiken kaikkiaan Helsingin varaamat 100 000 euroa riittävät muutamaksi kuukaudeksi, jos yömajojen ovia pidetään auki koko ajan talviolosuhteiden takia.

Tilannetta kuvataan Helsingin kaupungissa hankalaksi, koska heidän kuuluu lain mukaan auttaa kunnan alueella asuvia, mutta toisaalta laittomasti maassa oleskelevat pitäisi voida palauttaa kotimaahansa.

– Hätämajoituksen tarve on osoittanut, että kaikki eivät palaa kotimaahansa. Tämä on laajempi kysymys, kun pitää miettiä miten näihin palvelutarpeisiin vastataan, Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen miettii tilannetta.

Hätämajoitusta.
Hätämajoituksen vastaanotossa ovien avaamisen jälkeen.Yle

Vapaaehtoisia jo pari sataa

Helsingissä tilannetta on lähestytty tarjoamalla akuuttiin hätään muun muassa terveyspalveluita. Majoitus hoituu nyt yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Apulaiskaupunginjohtaja Panhelainen näkee, että uusia palveluita pitää miettiä pidemmäksi aikaa ja mahdollisesti myös hyvin pian. Nopeuteen pitää Panhelaisen mukaan opetella ja tottua.

Kaupungilla ei ole mitään selvää suunnitelmaa miten edetä kasvavan ja pitkittyvän palvelutarpeen kanssa. Helsingin tilannetta helpottaa se, että kaupungin poliittiset ryhmät ovat sopineet kaupunginhallituksessa, että ketään ei jätetä ainakaan hädässä yksin. Vastaava linjaus on tulossa myös Espoon kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Vaikka irakilaisten osalta, emme tarjoa heille mitään, kun eväämme heiltä läsnäolo- ja turvapaikkaoikeuden. Meidän on hyvä huomata mihin tilanteeseen heidät ajamme

Juha Rintamäki

Helsingissä uskotaan, että järjestöjen matalan kynnyksen palveluiden avulla apua tarvitsevat saadaan jopa paremmin tavoitettua. Laittomasti maassa oleskelevat pelkäävät asiointia viranomaisten kanssa, kun päällä on palautuksen uhka.

Seurakunnat ovat lyhyessä ajassa järjestäneet mahdollisuuden avata lisää hätämajoitusta vapaaehtoisvoimin. Jos petipaikkoja tarvitaan lisää, käytännössä kaikki seurakunnat ovat jo päättäneet avata tilojaan yösijoiksi marraskuun loppupuolella, aluksi kuukauden kerralla. Sama on tapahtumassa Espoossa. Toiminnan pyörittämiseen tarvittavia vapaaehtoisia tulee joka päivä lisää. Helsingissä heitä on jo lähes pari sataa.

Vastuu paperittomista on kunnilla

Tilanteesta huolestuneet järjestöt ja seurakunnat korostavat, että vastuu näistä apua tarvitsevista ihmisistä kuuluu kuitenkin kunnille.

– Vaikka irakilaisten osalta, emme tarjoa heille mitään, kun eväämme heiltä läsnäolo- ja turvapaikkaoikeuden. Meidän on hyvä huomata mihin tilanteeseen heidät ajamme, patistaa Helsingin seurakuntia herätellyt Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki.

Rintamäki luottaa kuitenkin, että myös Helsingin kaupunki vastuullisena herää asiassa ja tarjoaa riittäviä palveluita. Seurakunnat haluavat tehdä kaupungin kanssa yhteistyötä muun muassa siinä, että apua tarvitsevat tavoitetaan.

Helsinki ja laajemmin pääkaupunkiseutu on yksi niistä paikoista, jonne paperittomien odotetaan päätyvän.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kukaan ei tarkkaan tiedä kuinka paljon niin sanottuja paperittomia on jo jäänyt maahan. Lähemmäs kahdeksantuhatta kielteisen päätöksen saanutta odottaa auttaako valitus ja miettivät siinä samalla jäävätkö he laittomasti maahan, jos valitus ei tuota toivottua tulosta.

Lähes sata ihmistä on mahdollisesti jossain talvi-Suomessa, ja heidän määränsä kasvaa joka päivä kun uusia ihmisiä jää ilman vastaanottokeskusten palveluita. He kieltäytyvät lähtemästä maasta. Irakilaisia ei voi edes palauttaa, kun Suomella ei ole palautussopimusta maan kanssa.

Paperittomille palveluita ilman tylytystä

Kunnat eivät suoranaisesti vetoa rahapulaan asian hoitamiseksi. Valtio ei tällä hetkellä tue laittomasti maassa olevien palveluiden järjestämistä. Valtio myös edellyttää, että laittomasti maassa olevat entiset turvapaikanhakijat palautetaan kotimaahansa.

Olemme hyvinvointiyhteiskunta, ja mielestäni sivistysyhteiskuntaan ja meidän tapoihin ei kuulu jättää ihmisiä heitteille

Juha Metso

Valtion linjauksesta huolimatta, kaupungit katsovat ettei ongelmaa voida välttää. Sekä kunnat että Suomen Punainen Risti toivovat, että valtiovalta selkiyttää syntymässä olevan haavoittuvan ryhmän tilannetta.

– Tarvitsemme kansallista ohjausta ja pelisääntöjä, jotta jokaisen kunnan ei tarvitse säveltää asioita, toivoo perusturvajohtaja Juha Metso Espoon kaupungilta.

Myös Espoo tarjoaa Helsingin tavoin hätätilanteissa kaikille apua. Espoossa on lähetetty muun muassa sosiaalityöntekijöille ohjeet, joissa kerrotaan, että palveluita tarjotaan kaikille sivistyneesti ilman tylytystä.

– Olemme hyvinvointiyhteiskunta, ja mielestäni sivistysyhteiskuntaan ja meidän tapoihin ei kuulu jättää ihmisiä heitteille, Metso uskoo.