Suomi perusti ryhmän pohtimaan hyperloopia

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että tarkoituksena on arvioida muun muassa hankkeen rahoitusta, taloudellisia vaikutuksia ja turvallisuuskysymyksiä.

Hyperloop-junat
Hyperloop One -tekniikkaa testattiin Nevassa Yhdysvalloissa 11. toukokuuta 2016.
Hyperloop One -tekniikkaa testattiin Nevassa Yhdysvalloissa 11. toukokuuta 2016. AOP

Suomi selvittää hyperloop-kapselikuljettimen rakentamisen mahdollisia vaikutuksia yhdessä Hyperloop One -yhtiön sekä muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa. Hyperloop One kaavailee huippunopean yhteyden rakentamista Helsingin ja Tukholman välille sekä testirataa Saloon.

– Käydään hanketta läpi ja mietitään järjestelmän käyttöönoton vaikutuksia sekä sen makro- ja aluetaloudellisia vaikutuksia, avaa verkko-osaston ylijohtaja Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriön keskustelujen tarkoitusta.

Tarkastelussa on tarkoitus kiinnittää huomiota myös esimerkiksi rahoitukseen ja turvallisuuspuoleen. Mukana valmistelussa onkin toimijoita laajalla rintamalla – muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja Liikennevirasto.

Neuvottelut on Nybergin mukaan käynnistetty loka–marraskuussa, ja valmista pitäisi olla vuodenvaihteeseen mennessä. Ratkaisut siitä, miten Suomi asiaan lopulta suhtautuu, tehdään hänen mukaansa myöhemmin.

"Ei aiesopimusta"

Mediatalo CNBC kertoi eilen (siirryt toiseen palveluun) matkustustekniikkaa kehittelevän Hyperloop Onen teknisen johtajan Josh Giegelin sanoneen, että yhtiöllä on aiesopimus putken rakentamisen selvittämisestä sekä Suomen että Alankomaiden hallitusten kanssa.

Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä kiistää kuitenkin tämän.

– Ei ole aiesopimusta, mutta keskustelut ovat käynnissä, hän toteaa.

Helsingin ja Tukholman välisen yhteyden on arvioitu maksavan noin 19 miljardia euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan viimeisin julkisuudessa ollut hinta-arvio oli 8,5 miljardia euroa.

Muun muassa sukkulayhteydeksi, putkijunaksi, kapselijunaksi ja kapselikuljettimeksi kutsutun laitteen testirataa puolestaan on kaavailtu rakennettavaksi Saloon. Salon kaupungilla ja Hyperloop Onella on aiesopimus kokeilusta.

Hyperloop on kehitteillä oleva matkustustekniikka, jossa ihmisiä kuljetetaan tyhjiöputken sisällä kulkevissa sukkuloissa. Sitä valmistelevat myös muut yritykset kuin Hyperloop One. Tekniikan väitetään mahdollistavan sukkulalle jopa 1 200 kilometrin tuntivauhdin. Helsingin ja Tukholman välinen matka voisi taittua visioiden mukaan puolessa tunnissa.

Hyperloop Onen perjantai-iltana lähettämän vastauksen mukaan yhtiö on sopinut Suomen hallituksen kanssa ("letter of intent") korkean tason ryhmän perustamisesta sen pohtimiseksi, soveltuisiko Suomi testiradan rakennusmaaksi. Sama selvitystyö tehdään myös Alankomaissa.

Päivitetty 11.11. klo 15.03: Täsmennetty jutun otsikkoa.

Päivitetty 12.11. klo 13.30: Lisätty Hyperloop Onen vastaus.