Poliisi lisää tiedustelua ja somessa oloa – koulusurmasuunnitelmissa vuodot ovat tärkeitä

Poliisi satsaa ennaltaehkäisyyn ääri-ilmiöiden varalta muun muassa olemalla enemmän läsnä netissä. Yleisöltä poliisi toivoo valppautta kertoa pienistäkin asioista, joilla voi olla iso merkitys.

turvallisuus
Erkki Kerola puhuu poliisin tiedotustilaisuudessa.
Kalle Niskala / Yle

Kokkolaan kohdistunut koulusurman suunnittelu paljastui ulkopuolisen yhteydenoton kautta. Poliisi panostaakin työssään tiedustelun lisäämiseen, samoin kuin toimintaan netissä ja sosiaalisessa mediassa:

– Jos puhutaan koulusurmista, niiden osalta on paljon näyttöä siitä, että asiaan liittyy vuotamista eli joku niistä aina jotain tietää. Vaikka ne olisivat pieniä signaaleja, ne olisi hyvä saada poliisin tietoon, jotta voidaan kasata kokonaiskuvaa. Joku voi ajatella, ettei näin pienestä asiasta kannata poliisille kertoa, mutta se voi olla erittäin tärkeä tieto, korostaa ylikomisario Erkki Kerola Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Ennaltaehkäisevä työ on nostettu aiempaa vahvemmin poliisin strategiaan. Valtakunnallinen koulutushanke kattaa kaikki poliisilaitokset, ja erilaisten ääriliikkeiden ja ekstremismin varalta valmiutta lisätään muun muassa satsaamalla tiedusteluun ja poliisin läsnäoloon verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Kerola muistuttaa, että netissä tapahtuu entistä enemmän, siksi siellä on poliisinkin oltava. Saako poliisi sitten nykyään suunnitelmista herkemmin tietoa?

– Sanoisin, että saa, koska tieto–taito on koko ajan lisääntynyt, sanoo Kerola.

Suomen koulut "kohtuullisen turvallisia"

Kokkolan Kiviniityn kouluun kohdistunut uhka oli tietysti myös Pohjanmaan poliisin tiedossa, mutta tutkinnasta vastasivat Helsingin poliisi ja Keskusrikospoliisi.

Jos puhutaan koulusurmista, niiden osalta on paljon näyttöä siitä, että asiaan liittyy vuotamista eli joku niistä aina jotain tietää.

Ylikomisario Erkki Kerola

Poliisi on syksyn aikana käynyt läpi koulujen turvallisuutta, käytännössä Kerolan mukaan valmiussuunnitelmia ja esimerkiksi video- ja kulunvalvontaa. Kyseisen koulusurmasuunnitelman aiheuttaman uhan osalta poliisi on kuitenkin joutunut toimimaan matalalla profiililla.

Kerola pitää Suomen kouluja kohtuullisen turvallisina. Aitoja, vartijoita tai metallinpaljastimia niistä ei löydy. Niitäkin Kerola pitää kaksipiippuisena asiana, muttei sulje ajatusta täysin poiskaan:

– Täytyy ehkä miettiä, tuleeko jossain kohti vastaan tilanne, jossa tuollaisia varotoimia pitäisi miettiä.

Hän kehottaa silti ihmisiä luottamaan viranomaisten kykyyn päästä tilanteisiin väliin, kuten tässäkin tapauksessa.

Poliisi toivoi kohteen jäävän pimentoon

Poliisi olisi Kerolan mukaan toivonut, ettei tietoa siitä, mikä koulu oli kyseessä, olisi julkistettu lainkaan. Hän ymmärtää tilanteen kaksijakoisuuden: toisaalta on vahvoja intressejä, että uhista pitäisi kertoa jo varhaisessa vaiheessa, toisaalla vahvoja intressejä, ettei pitäisi kertoa.

– Pitää vain yrittää näistä kahdesta tai kolmesta erittäin huonosta vaihtoehdosta yrittää valita se, joka tuntuu vähiten huonolta.

Pelkääkö poliisi nyt, että tapausta alettaisiin imitoida?

– Se pelko on ehkä syytä pitää mielessä, koska monesti näissä tapauksissa haetaan mallia aiemmasta teosta. Mitä enemmän saa toisen suunnitelmista tietoa, se voi olla huono asia.

Poliisi ei kuitenkaan näe tarvetta valmiustason nostoon alueella. Oikeuden päätös aikanaan voi vaikuttaa poliisin toimintaan.