Tuore väitös ihmettelee, miksei vartijoiden oikeuksia kirjattu paremmin uuteen lakiin

Yksityisissä turvapalveluissa työskentelevien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien oikeudet esimerkiksi kiinniottamiseen ovat samat kuin tavallisella kansalaisella. Aiheesta väitellyt tutkija perää toimivaltuuksien selkeää määrittelyä.

turvallisuus
Vartija liukuportaissa Vaasan Rewell Centerissä
Yksityisen vartijan ja järjestyksenvalvojan toimivaltuudet pitäisi alan valvonnasta väitelleen Tarja Hautamäen mukaan kirjata selvästi lakiin.Jarkko Heikkinen / Yle

Vartiointiliikkeiden toiminta tulee lähelle kansalaisia lentoasemilla ja kauppakeskusten tiloissa. Nämä tilat ovat haastavia, siilä ne ovat julkisia ja niissä liikkuu paljon ihmisiä. Niissä myös sattuu ja tapahtuu.

– Vaasan keskustan kauppakeskuksissa on joka päivä toimintaa, joka vaikuttaa turvallisuuteen ja vartijoidemme on siihen puututtava, kertoo vartiointiliike Verifin toimitusjohtaja Anders Norrgård.

Yksityinen turvallisuusala on voimakkaasti kasvava ja sen liikevaihto Suomessakin on ohittanut poliisin määrärahat jo kauan sitten.

Vartijat ja järjestyksenvalvojat käyttävät työssään julkista valtaa, joka lain mukaan heille on annettu. Lähinnä kyseessä ovat poliisin valtuuksiin kuuluvat tarkastukset ja ihmisen kiinniotto esimerkiksi epäiltäessä myymälävarkautta.

Vartila poistuu vaatekaupasta Rewell Centerissä Vaasassa
Tehtävä suoritettu vaatekaupassa. Järjestyksenvalvoja jatkaa kierrostaan kauppakeskuksessa Vaasassa.Jarkko Heikkinen / Yle

Vartijoiden valtuudet epäselvästi kirjattu

Uusi laki yksityisistä turvapalveluista tulee voimaan vuoden 2017 alusta.

Yksityisen turvallisuusalan valvonnasta Vaasan yliopistossa tänään perjantaina väitellyt Tarja Hautamäki näkee puutteita uudessakin laissa. Erityisesti hän kiinnittää huomiota turvatarkastusten säädöksiin.

– Toiminnan säännöstö on hajautunut moneen lakiin ja siksi on vähän epäselvää, mitkä ne toimivaltuudet ovat ja kenelle valtuuksien valvonta kuuluu, sanoo Tarja Hautamäki.

Ongelma on siinä, että vartijalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, pitää säilössä ja tarkastaa tämän mukana oleva omaisuus. Tämä kiinniotto-oikeus on jokaisella kansalaisella.

Vartija käyttää tällöin yksilön vapausoikeuksiin ja omaisuudensuojaan kohdistuvaa julkista valtaa. Perusoikeudet, oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset eivät saisi vaarantua näissäkään tilanteissa.

– Julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien antaminen yksityisille saattaa rajoittaa myös mahdollisuuksia valvoa toimintaa, Hautamäki sanoo.

Oikeusasiamiehelle tulee tämän tästä kanteluita vartijoiden toiminnasta. Oikeustapauksia ei juuri ole. Oikeusasiamies kehotti silti lainvalmistelussa kiinnittämään huomiota ongelmakohtiin. Siitä huolimatta uuteen lakiin jäi paikattavaa.

– Pientä säätöä, jotta kansalaiset ja vartijat voisivat olla turvallisin mielin. Laissa tulisi määritellä selkeästi toimivaltuudet, ettei vartijoiden tarvitsisi toimia pakkokeinolain tai hätätilasäännösten varassa. Käytännön työssä tarvittavat toimivaltuudet pitäisi löytyä yksiselitteisinä lainsäädännöstä. Sehän on kaikkien oikeusturvan kannalta tärkeätä, sanoo Tarja Hautamäki.

Juttua korjattu 14.11. klo 9:58: Kuvissa on järjestyksenvalvoja, ei vartija. Väitöksessä käsitellään sekä vartijoiden että järjestyksenvalvojien oikeuksia.