Kirjasto haluaa yläkouluikäiset takaisin – "Lukutaidon täytyy säilyä jokaisella"

Kirjaston kirjoja lainaavat eniten alakouluikäiset ja keski-ikäiset naiset. Miestenkin lukuinto on vähentynyt, mutta vähiten kirjoja lainaavat yläkouluikäiset. Intoa yritetään nostaa koulujen ja kirjastojen yhteistyöllä sekä sähköisillä palveluilla.

lukutaito
Rikosromaaneja kirjaston hyllyssä.
Laura Tolonen / Yle

Perhon kirjaston lainauspalvelussa on huomattu, että nuoret hakevat nykyään enemmän tietoa ja lyhyitä lukuelämyksiä vain netistä, eikä perinteisistä tietokirjoista.

– Yläkouluikäiset ovat jättäneet kirjojen lukemisen vähemmälle eli yleisvaltakunnallinen suuntaus näkyy myös meidän lainausmäärissä. Myös miehiä kaivataan enemmän kirjastoon, sanoo kirjastotoimenjohtaja Mirja Siironen.

Perhossa on mietitty sitä, miten nuoretkin saataisiin taas lukemaan kirjoja. Suunnitelmissa on järjestää erilaisia tilaisuuksia ja ottaa mukaan sähköiset palvelut.

Käyttäjäryhmien mukaan romaaneja ja kaunokirjallisuutta lainataan eniten

Mirja Siironen

– Perinteisten kirjojen lisäksi voisi olla nykymedia koko laajuudessaan, joka voisi olla innostavana tekijänä. Koulujen ja kirjastojen yhteistyö eli perinteinen kirjavinkkaus voisi toimia oppitunneilla. Näitä olemme miettineet ja niitä kehitetään askel kerrallaan. Lukutaidon täytyy säilyä jokaisella.

Sähkökirjoista vetoapua?

Kouluissa luetaan edelleen kirjoja, mutta paksut kirjat eivät houkuttele niin paljon kuin pelkät otsikot ja lyhyet tekstit.

– Paksuun kirjaan tarttuminen on haasteellista, koska netti tarjoaa nuoria houkuttelevia lyhyttekstejä.

Perhon kirjastossa ei ole saatavilla vielä juurikaan sähköisiä kirjoja, mutta tähän pyritään saamaan parannus.

– Sähköinen alusta voisi olla se porkkana, joilla voitaisiin saada nuoret kiinnostumaan myös perinteisistä kirjoista. Oppikirjojakin on jo sähköisinä.

Kirjastotoimenjohtaja Mirja Siironen.
Kirjastotoimenjohtaja Mirja Siironen.Antti Kettumäki / Yle

Keski-Pohjanmaalta Perho ja Veteli liittyvät uuteen isoon kirjastokimppaan ensi vuonna ja se myötä sähköiset palvelut laajenevat huomattavasti.

– Uuteen yhteistyökimppaan kuuluu jatkossa 22. kirjastoa kaikkien pohjalaismaakuntien alueelta. Toimintasuunnitelmissa sähköistä aineistoa laajennetaan kirjojen ja lehtien osalta, jatkaa Mirja Siironen.

Romaaneja lainataan eniten

Perinteisistä kirjoista romaanit ovat pitäneet edelleen pintansa, koska niitä lukevat keski-ikäiset. Uusia kirjoja hankitaan edelleen, joskin määrärahat ovat jonkin verran supistuneet.

– Käyttäjäryhmien mukaan romaaneja ja kaunokirjallisuutta lainataan eniten. Lapset ja nuoret lainaavat heille suunnattuja kirjoja.

Myös opiskelijat työllistävät kirjaston henkilökuntaa edelleen. Kirjastojen olemassaolo nähdään tärkeänä:

– Tietokirjojakin lainataan ahkerasti, koska muualle muuttaneet opiskelijat niitä tarvitsevat.