1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pohjavaara, Sotkamo

Unettomat yöt ja kansalaisaktivismi estivät kyläkoulun lakkauttamisen

Kyläkoulujen lakkauttamiset nostavat melkein aina paikallisten asukkaiden tunnepurkaukset esille. Näin kävi myös Sotkamossa, jossa lakkautusuhan alla olivat kaikki neljä kyläkoulua.

Pohjavaara, Sotkamo
Sotkamon Pohjavaaran kyläkoulu
Arto Loukasmäki / Yle

Kainuussa Sotkamon Pohjavaaralla asuu nyt onnellinen kyläyhteisö. Kunnan säästötoimet loivat kylän ylle tummia pilviä ja unettomia öitä, kun kouluselvitys uhkasi lopettaa kyläkoulun. Toisin kuitenkin kävi, sillä kyläläiset ryhtyivät vastatoimiin ja tekivät kunnalle vastineen.

– Tosiaan unettomia öitä vietimme ja pikkutunneille saakka pohdimme vastinetta, kertoo Pohjavaaranseutu yhdistyksen hallituksen jäsen Johanna Härkönen.

– Pitkiä iltoja istuttiin koulun luokassa. Pohdittiin, laskettiin ja ihmeteltiin muun muassa kouluselvityksessä ollutta korjausvelan suuruutta, jatkaa kyläyhdistyksen varajäsen Osmo Rimpiläinen.

Meille kaikille tuli hyvä olo siitä, että vaikuttamisen mahdollisuus on, kun vain niin haluaa.

Osmo Rimpiläinen

Kyläläiset eivät halunneet luopua koulusta mistään hinnasta, ja Pohjavaaralla oltiin valmiita jopa ostamaan koulu, että se saadaan pidettyä kylällä.

Ajatus oli, että yhdistys tai koulua varten perustettava osakeyhtiö olisi ostanut kunnalta koulun, jonka kunta olisi taas vuokrannut ja vastannut opetuksesta. Malleja vastaavasta tilanteesta löytyy muun muassa Kannuksessa sijaitsevasta Eskolan kylästä (siirryt toiseen palveluun).

– Koululla on tärkeä merkitys kylälle, sillä posti ja kauppa ovat lakanneet, joten koulu on ainut, mikä kylällä on. Syrjäkylän kouluksi oppilasmäärä on riittävä, ja kyläläiset käyttävät koulutiloja hyväkseen, sanoo koulun rajanaapurina asuva kunnanvaltuutettu Markku Suutari.

Aktiivisuus pelasti koulun

Kyläläisten aktiivisuus auttoi. Sotkamon kunnanhallitus päätti lopulta esittää valtuustolle, että neljästä kyläkoulusta yksi, Pohjois-Tipaksen koulu, lakkautetaan. Kolmen muun kyläkoulun, Pohjavaaran, Naapurinvaaran ja Kontinjoen koulujen toimintaa esitetään jatkettavaksi.

Sotkamossa kouluselvitys tehtiin katujen ja kiinteistöjen kuntokartoituksen jatkeeksi. Mitä sitten kouluselvitys paljasti?

– Se paljasti sen, että kyläläisillä on hyvä halu pitää koulut itsellään eli kyläkoulut halutaan säilyttää.

Uhka Pohjavaaran koulun lakkauttamisesta oli aiheellinen, vaikka paperilla oli kolme vaihtoehtoa: jatkaa, lakkauttaa tai katsoa kiinteistöjen hoitoa.

– Kyllä kansalaisten aktiivisuus vaikutti päätöksen tekoon. Seuraavan kerran tilannetta tarkastellaan uudelleen todennäköisesti 2020-luvulla, uskoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Aimo Korhonen.

Pohjavaaran koulu.
Kunnanhallitus esittää Pohjavaaran koulun toimintaa jatkettavaksi.Arto Loukasmäki / Yle

Koulun lakkautusuhka yhdisti myös kyläläisiä ja sai liikkeelle ison joukon kansalaisia. Aikaisemmin vastaavia kokoontumisia on ollut vain koulun pikkujouluissa.

– Kun kunnan edustajat olivat kertomassa koulusuunnitelmasta, oli hienoa nähdä kun liikuntasali oli täynnä porukka. Täällä oli todella hieno henki ja kävimme hyvän keskustelun, kertoo Osmo Rimpiläinen.

– Kylällä on ollut aina vahva talkoohenki ja nyt se vahvistui entisestään. On ollut hienoa huomata, että täällä on positiivinen kierre, jatkaa Johanna Härkönen.

Laskelmat arveluttavat

Sotkamon jatkavissa kolmessa kyläkoulussa on remontin tarvetta, toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Kouluselvityksessä on esitetty korjausten kustannusarviot, jotka eivät vakuuta kyläläisiä eivätkä edes kaikkia kunnan päättäjiä.

– Nyt laskelmat teetettiin ulkopuolisella taholla, sillä jos ne olisi teetetty viranhaltijatyönä, niin silloin olisi sanottu, että laskelma on tehty kuntaan päin ja sellaiseksi kuin päättäjät ne haluavat. Nyt ulkopuolinen ja riippumaton taho teki selvityksen mutta nyt ei siihenkään uskota. Laskelmissa on mielestäni oikea suunta, sanoo Sotkamon kunnanhallituksen puheenjohtaja Aimo Korhonen.

Minuun on ottanut yhteyttä useampi perhe, että he haluaisivat tulla heti Pohjavaaralle, jos olisi tyhjiä asuntoja.

Markku Suutari

Pohjavaaralla noussut kansalaisaktivismi opetti myös sen, että vaikuttamisen mahdollisuus päättäjiin on olemassa.

– Koulutilaisuuden jälkeen tuli vahva tunne siitä, että viesti on mennyt perille. Meille kaikille tuli hyvä olo siitä, että vaikuttamisen mahdollisuus on, kun vain niin haluaa, täsmentää Osmo Rimpiläinen.

– Minulle on ollut päivänselvää se, että näitä syrjäalueen kouluja ei lakkauteta, kun oppilasmäärä riittää ja antaa uskoa päättäjille, että näitä voidaan pitää. Taloudellinen hyöty näiden lakkauttamisesta olisi kunnalle pieni tai olematon, sanoo Pohjavaarassa asuva kunnanvaltuutettu Markku Suutari.

Koulun mukana kylä elää tai kuolee

Tulevaisuuteen katsottaessa kyläkoululla on iso merkitys jo pelkästään yhteisöllisyydelle.

– Koulun alueella on nipussa monta kylää. Jos koulua ei ole, niin henki häviää kyläseudulta, sanoo Osmo Rimpiläinen.

– Oli pelko, että kylä kuihtuu, ja omalta kohdalta voin sanoa, että paljasjalkaisena kaupunkilaisena halusin muuttaa maalle. Pohjavaaran kyläkoulu mahdollisti sen, että rakensimme ja muutimme tänne asumaan. Jos koulu olisi lopetettu, niin uusia lapsiperheitä ei tänne enää saada, arvioi Pohjavaaranseutu yhdistyksen hallituksen jäsen Johanna Härkönen.

En sano, että isot koulut ovat huono juttu, mutta lapset viihtyvät pienemmissä kouluissa ja koulun kautta syntyy tasapainoisia ihmisiä.

Osmo Rimpiläinen

Kunnanhallituksen esityksen jälkeen kylän tulevaisuus näyttää valoisalta. Esitys on tuonut kyläläisille uuden positiivisen ongelman.

– Minuun on ottanut yhteyttä useampi perhe, että he haluaisivat tulla heti Pohjavaaralle, jos olisi tyhjiä asuntoja. Pohjavaaralla kaikki talot on asutettu ja olemme kartoittaneet tontteja ja niitä on jonkin verran, joten tänne voi tulla rakentamaan, asumaan ja tuomaan lapset kouluun, sanoo Markku Suutari.

Uusia kehitysideoita

Nyt Pohjavaarassa katseet on suunnattu luottavasti tulevaisuuteen sekä kylän ja koulun kehittämiseen. Uusia kehitysideoitakin on.

– Tällaista lähikoulua eli uudenlaista kyläkoulua voisi kehittää niin, että siellä tarjottaisiin lähiruokaa ja käytettäisiin lähienergiaa, visioi Johanna Härkönen.

– En sano, että isot koulut ovat huono juttu, mutta lapset viihtyvät pienemmissä kouluissa ja koulun kautta syntyy tasapainoisia ihmisiä, jatkaa Osmo Rimpiläinen.

Sotkamossa päätökset koulujen lakkautuksista tai säilyttämisistä odottavat vielä viimeistä nuijan kopautusta. Kunnanvaltuusto ottaa käsittelyyn kunnanhallituksen kouluselvitysesityksen 21. marraskuuta.

Lue seuraavaksi