Kolaripeurojen etsintä työllistää riistaväkeä – Suomen teillä rytisee toistakymmentä kertaa päivässä

Suomen maanteillä sattuu vuosittain niin paljon peurakolareita, että poliisi lähtee kolaripaikalle enää vain erityisestä syystä. Riistanhoitoyhdistysten puhelimet soivat tiuhaan kolareissa loukkaantuneiden eläinten takia, ja peurakantaa yritetään suitsia aikaistamalla metsästystä ensi syksynä.

Peurakolari
Peura kuolleena tien reunassa
Timo Heinonen / Yle

Suomen maanteillä ajetaan päivittäin toistakymmentä peurakolaria. Suurimmat riskitunnit ajoittuvat auringonlaskun jälkeisiin tunteihin sekä aamuhämärään.

Peurakolareiden takia matka katkeaa kaksi kertaa hirvikolareita useammin. Poliisi linjasi viime vuoden syyskuussa, ettei se lähde enää peurakolaripaikalle kuin vain esimerkiksi silloin, kun onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja.

Tämä tiputtaa virallisten tilastojen ulkopuolelle valtaosan peurakolareista, kertoo Liikennevirasto. Viime vuonna tilastoihin saakka päätyi reilut 3 600 peurakolaria.

– Todellinen luku on huomattavasti suurempi, sanoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Seppo Sarjamo Liikennevirastosta.

Kolarissa loukkaantuneen peuran jäljestämiseen ja lopettamiseen tarvitaan metsämiesten apua. Puhelin soikin riistanhoitoyhdistyksissä tiuhaan. Esimerkiksi Ypäjän, Humppilan ja Jokioisten alueella toimivan Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksen väki lähtee jäljestämään loukkaantuneita eläimiä noin sata kertaa vuodessa.

peuraonnettomuudet
Peuraonnettomuuksia tapahtuu eniten Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Kuvassa on vuosien 2010-1015 aikana tilastoidut peuraonnettomuudet.Liikennevirasto

– Suurriistavirka-apu näyttelee toiminnassamme aika suurta osaa. Kun olemme saaneet poliisilta tai hätäkeskukselta toimeksiannon, meiltä lähtee vähintään yksi mies ja jäljestävä koira, kertoo Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Petri Tanhuanpää.

– Kyllähän siellä menee aina vähintään tunti tai kaksi, usein enemmänkin. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin saada eläimen kärsimykset pois mahdollisimman nopeasti. Oma mukavuus ei välttämättä ole siinä etusijalla.

Metsästyksellä kantaa pienemmäksi

Viime vuonna peurakolareista aiheutui 86 miljoonan euron kustannukset. Esimerkiksi eteläisessä Hämeessä valkohäntäpeuroja on tällä hetkellä ennätysmäärä.

– Peurojen kaatomääriä on koko ajan lisätty sitä mukaa kuin kanta on kasvanut. Metsästyksellä kannan kasvua on saatu leikattua.

Kolaripeuran etsintää
Kolaripeurojen etsintä työllistää riistaväkeä satoja kertoja vuodessa.Yle

Eteläiseen Hämeeseen on myönnetty tälle metsästyskaudelle 4 300 peurankaatolupaa. Kun yhdellä luvalla saa kaataa aikuisen peuran tai kaksi peuranvasaa, kivunnee kaatomäärä jopa lähelle 6 000:ta.

Peurakanta ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti, tietää riistapäällikkö Jyri Rauhala Suomen Riistakeskus Etelä-Hämeestä.

– Päijät-Hämeen puolella peuroja on vähemmän, mutta nyt näyttää siltä, että sielläkin kannat ovat vahvistumassa.

Jahtia aikaistetaan ensi syksynä

Kolarivaaran pienentämiseksi peurajahdin alkua aikaistetaan ensi syksystä lähtien liki kuukaudella, syyskuun alkuun. Metsästäjät suhtautuvat maltillisesti metsästyskauden aikaistamiseen, sillä nykyiselläänkin riistaa on saanut jahdata "tarpeeksi".

– Käytännön syistä tähän on pakko mennä. Sillä yritetään vaikuttaa kolaritilastoihin. Kun jahtia kohdistetaan syksyn alkuun, se toivottavasti vähentää virka-aputehtävien määrää, toteaa Tanhuanpää.