Halauspuita vuokraava yrittäjä: Metsää täytyy hyödyntää muunakin kuin raaka-aineena

Kittiläläinen Riitta Raekallio-Wunderink on uudenlaisen metsänkäytön puolestapuhuja. Metsurin tytär vuokraa ihmisille halauspuita suvun vanhasta talousmetsästä.

Kotimaa
Mänty on talvellakin lämmin ja täynnä energiaa, Riitta Raekallio-Wunderink sanoo.
Mänty on talvellakin lämmin ja täynnä energiaa, Riitta Raekallio-Wunderink sanoo.Maija-Liisa Juntti / Yle

Riitta Raekallio-Wunderink silittää korkealle kohoavan mäntypuun pintaa suvun metsässä Kittilän Veitservasassa. Puiden vuokraaminen halattaviksi on Riitan metsuri-isän Kaarle Raekallion idea.

– Ymmärsimme, että metsä on auttamatta tullut hakkuuikään, mutta ajatus ei tuntunut hyvältä. Mietimme, miten voisimme säästää tämän metsän ja isä sen sitten keksi, että adoptoidaan nämä muille ihmisille halattavaksi.

HaliPuu perustettiin vuosi sitten ja nyt puita on vuokrattu kymmenille ihmisille ympäri maailman. Sunnuntaisin Raekallion perheen mukana pääsee metsäkävelyille, joita seuraa parhaimmillaan yli tuhat puhelinsovellus Periscopen käyttäjää.

– Vaikka se onkin monelle virtuaalinen kontakti, se on ensimmäinen askel siihen, että alkaa huomaamaan luonnon myös itsensä ympärillä.

HaliPuu-metsä Kittilän Veitservasassa on vanhaa talousmetsää, jonka Riitta Raekallio-Wunderink valjasti uuteen käyttöön eläköityneen metsuri-isänsä Kaarlo Raekallion ideasta.
HaliPuu-metsä Kittilän Veitservasassa on vanhaa talousmetsää, jonka Riitta Raekallio-Wunderink valjasti uuteen käyttöön eläköityneen metsuri-isänsä Kaarlo Raekallion ideasta.Maija-Liisa Juntti / Yle

Raekallio-Wunderinkin mielestä suomalaista metsää on korkea aika hyödyntää muunakin kuin raaka-aineena.

– Ei se ole pelkästään hippien ja new age -ihmisten asia, vaan ihan lääketieteellisiä faktoja, että metsä vaikuttaa esimerkiksi verenpaineeseen ja valkosolujen tuotantoon.

Luonnon terveysvaikutuksista on tehty useita kansainvälisiä tutkimuksia ja metsäkäyntien fysiologisia vaikutuksia selvittäviä kenttäkokeita on tehty erityisesti Japanissa. Siellä metsässä oleskelusta käytetään ilmausta shinrin-yoku, jonka voi suomentaa metsäkylvyksi. Japanissa tutkimuksissa käytettyjä metsiä on jopa sertifioitu terveysmetsiksi.

– Meillä tätä luonnonvaraa on ihan mielettömät määrät. Kyllä meidän täytyy tämä hyödyntää, eikä ajatella pelkkänä raaka-aineena.

Suomessa luonnon ja metsässä oleskelun terveysvaikutuksia on tutkinut metsäntutkimuslaitos Metla. Tutkimusten mukaan jo viiden minuutin oleskelu metsässä kohentaa mielialaa ja 20 minuutin oleskelu laskee verenpainetta.

– Kyllä sen huomaa itsekin ja sen ovat varmasti suomalaiset aina tienneet. Tieteellisten tutkimusten myötä siitä tulee myös hyväksyttävämpää, eivätkä ihmiset enää ajattele, että olet kaheli, kun lähdet tuonne puita halailemaan, Raekallio-Wunderink nauraa.

Kädet männyn rungon ympärillä
Maija-Liisa Juntti / Yle

Riitta Raekallio-Wunderink on Yle Radio Suomen Sunnuntaivieraana kello 15.