"Ei se ole mun isä, se on pappa" – Nelikymppinen isoisä aiheuttaa nykypäivänä hämmennystä

Kempeleläisestä Timo Huotarista tuli verrattain nuorena isoisä. Moni toivookin tulevansa nuorena isoisäksi, jotta lastenlasten hoidosta selviäisi vähemmällä stressillä. Isoisät ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta lastenlasten hoidosta.

isoisät
Kempeläinen Timo Huotari tuli isoisäksi 43-vuotiaana.
Moni isoisä vetää rajan lastenhoidossa vaippojen vaihtoon, mutta Timo Huotari ei.Päivi Köngäs / Yle

Kempeleläinen Timo Huotari oli 43-vuotias tullessaan ensimmäistä kertaa isoisäksi. Samaan aikaan samanikäiset kaverit saivat ensimmäisiä lapsiaan.

Nuorena isäksi tuleminen on Huotarien perheessä muodostunut jo tavaksi.

Myös miesten vahva rooli hoivaajina kulkee perintönä, jota Huotari haluaa välittää eteenpäin lapsenlapsilleen.

Huotari itse oli vasta 12-vuotias menetettyään äitinsä. Sisarusparven vanhimpana hän otti vastuuta ruoanlaitosta ja haki koulupäivän jälkeen pienempiä sisaruksiaan hoidosta.

Omien lastensa ollessa pieniä hän jäi kotiin yhdeksäksi vuodeksi hoitamaan heitä. Välit lapsiin muodostuivat hyvin läheisiksi.

Myös isoisänä Huotari on lastenlastensa arjessa mukana tiiviisti. Varsinkin nyt seitsemänvuotias pojanpoika on papalle läheinen.

Häntä Huotari on hoitanut vauvasta lähtien, ja nyt pappa kuljettaa pojanpoikaansa esimeriksi harrastuksiin ja kouluun.

Huotarin tytär lapsineen asuu Parkanossa, joten heihin suhde ei pääse muodostumaan yhtä läheiseksi, hän harmittelee. Siitä huolimatta pappa on se isovanhempi, joille lapsenlapset ensimmäisenä soittavat.

– Mummo on vielä töissä, eikä hän aina pysty vastaamaan puhelimeen. Minulla on varsinkin nyt enemmän aikaa heille pitkän sairauslomani vuoksi ja lapsenlapset tietävät sen.

Isän muuttunut rooli tekee tilaa myös uudenlaiselle isoisyydelle

Huotarin kaltaisia lastenlastensa elämässä aktiivisesti mukana olevia isoisiä on Väestöliiton koordinaattorin Minna Oulasmaan mukaan yhä enemmän.

– Aktiivisia isoisiä on toki ollut aina, mutta isossa mittakaavassa muutos on tapahtunut kymmenen vuoden aikana, Oulasmaa sanoo.

Hän uskoo, että isoisät ovat saaneet isomman roolien lastenlastensa elämässä isyyden murroksen myötä. Kun isät ovat lastensa elämässä mukana yhä aktiivisemmin, näyttävät he Oulasmaan mukaan samalla mallia myös isoisille.

Kakkavaippoja ja tunnelukkoja

Moni isoisä vetää rajan lastenhoidossa vaippojen vaihtoon, mutta Huotari ei. Kun lapset ovat kulkeneet mukana pienestä pitäen, myös kakkavaippa on täytynyt tarpeen mukaan vaihtaa.

En varsinaisesti ole ensimmäisenä tarjoutumassa vaipan vaihtajaksi, mutta jos sellainen tilanne eteen tulee, hoidan homman.

Timo Huotari

– En varsinaisesti ole ensimmäisenä tarjoutumassa vaipan vaihtajaksi, mutta jos sellainen tilanne eteen tulee, hoidan homman.

Väestöliiton Minna Oulasmaan mukaan isovanhemmuus voi olla varsinkin isoisille jopa korjaava kokemus. Jos kotona ei ehditty olla paljoa omien lastensa ollessa pieniä, lapsenlasten kanssa monilla on mahdollista tehdä toisin.

Oulasmaan mukaan kaikista ei tarvitse olla vaipanvaihtajaksi, vaan isovanhempi voi olla monella tapaa. Lapsi antaa myös mahdollisuuden purkaa vanhojakin tunnelukkoja, Oulasmaa sanoo.

– Varsinkin isoisille lapsenlapsi antaa mahdollisuuden näyttää tunteita.

Papaksi keskimäärin kuusikymppisenä

Timo Huotari on vielä viisikymppisenäkin isoisäksi nuori. Huotarin mukaan hänen ja lapsenlapsen pieni ikäero aiheuttaa ulkopuolissa sekaannusta tämän tästä.

Kovin iäkkäänä isovanhemmaksi tuleminen voidaan kokea jopa stressaavana.

Minna Oulasmaa

– Minua luullaan jatkuvasti pojanpoikani isäksi, mutta hän kyllä korjaa saman tien, että olen pappa. Joskus joku lapsi on sanonut minut nähdessään, etten voi olla pappa, sillä en näytä papalta.

Sekaannus ei ole ihme, sillä nykyään lapset hankitaan yhä vanhempina ja toisaalta myös isovanhemmiksi tullaan yhä korkeammassa iässä. Väestöliiton tilastojen mukaan isoisäksi tullaan nykyään noin 60-vuotiaana.

Minna Oulasmaan mukaan moni isovanhempi toivoo, että olisi saanut lapsenlapsia nuorempana, jolloin heidän kanssaan olisi jaksanut myös olla paremmin.

– Kovin iäkkäänä isovanhemmaksi tuleminen voidaan kokea jopa stressaavana, jos heiltä odotetaan hoitoapua.

Huotarille tiivis yhteys lapsenlapsiin ei ole taakka, päinvastoin.

– Jos viikkoon en kuule lapsenlapsista mitään, otan itse yhteyttä. Mielelläni viettäisin heidän kanssaan aikaa enemmänkin.