YK laski arabikevään hinnaksi yli 500 miljardia

Velka, työttömyys, korruptio ja köyhyys ovat vain lisääntyneet kansannousujen jälkeen.

Ulkomaat
Mielenosoitus 17. joulukuuta 2013 Sidi Bouzidissa, Tunisiassa.
Tunisialaiset osoittavat mieltään tasan kolme vuotta sen jälkeen, kun tunisialainen Mohamed Buazizi sytytti itsensä tuleen ja aloitti arabikevään 17. joulukuuta 2010.AOP

YK arvioi, että niin sanottu arabikevät eli vuonna 2011 alkaneet arabimaiden kansannousut ovat maksaneet alueen valtioille yli 562 miljardia euroa.

Tämä on noin kuusi prosenttia arabimaiden vuosien 2011–2015 bruttokansantuotteesta, arvioi YK:n Länsi-Aasian talous- ja sosiaalivaliokunta (siirryt toiseen palveluun). Raportista kirjoittaa Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun).

Tunisiasta alkanut arabimaiden kansannousujen aalto johti vallanvaihtoon Tunisiassa, Libyassa, Egyptissä ja Jemenissä. Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä kansannousut johtivat myös sotaan.

YK:n selvityksen mukaan sodat ja yhteenotot ovat lisänneet velkaa, työttömyyttä, korruptiota ja köyhyyttä. Käytännössä YK arvioi, että arabimaiden talouskasvu jämähti paikoilleen kansannousujen alettua vuonna 2011.

Lisäksi ihmisoikeudet ovat taantuneet joissain maissa.

Kyseessä on ensimmäinen, suuren tutkimuslaitoksen teettämä arvio arabikevään talousvaikutuksista. Arvio pohjautuu ennen kansannousuja tehtyihin ennusteisiin arabimaiden talouskasvusta.

Laskelma huomioi heijastevaikutukset, kuten pakolaisten kasvaneen määrän ja turismin vähentymisen.

Arabikevät alkoi Tunisiasta joulukuussa 2010, kun paikallinen työtön sytytti itsensä tuleen poliisin estettyä häntä myymästä vihanneksia kadulla.

Kansannousut levisivät nopeasti muun muassa Libyaan, Egyptiin, Syyriaan, Jemeniin, Bahrainiin ja Marokkoon.