Kysely: Suorien kansanäänestyksien pelätään johtavan huonoihin päätöksiin

Äänestysten lisäämista kannattaa lähes joka toinen. Niin ikään lähes joka toinen vastustaa ajatusta.

kansanäänestykset
Henkilö äänestykopissa.
Tiina Jutila / Yle

Kielteinen suhtautuminen suoriin kansanäänestyksiin kunnissa on lisääntynyt vuodesta 2014, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:n kyselystä. Tällä hetkellä niitä, joiden mielestä kansanäänestyksiä tarvitaan enemmän, oli yhtä paljon, kuin mitä ajatusta vastustavia oli.

Vuonna 2014 kansalaisista 37 prosenttia suhtautui kielteisesti siihen, että tärkeät kysymykset ratkaistaisiin entistä useammin suoralla kansanäänestyksellä. Nyt kielteisesti suhtautuvien osuus oli noussut 47 prosenttiin. Kansanäänestysten lisäämisen kannalla oli niin ikään 47 prosenttia.

Myötämielisimmin kansanäänestyksiin suhtautuivat perussuomalaisten kannattajat. Epäileväisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat.

"Luottamus päätösten järkevyyteen heikentynyt"

Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kansanäänestyksin tuottaisi helposti huonoja ja lyhytjänteisiä päätöksiä. Väitteen kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli 58 prosenttia vastaajista.

Ainoastaan runsas neljännes oli eri mieltä väitteen kanssa.

KAKS toteaakin, että "luottamus kansan päätösten järkevyyteen on heikentynyt viiden viime vuoden aikana".

Huonojen päätösten riskistä huolissaan olivat yleisemmin korkeakoulutetut sekä keskustan ja kokoomuksen kannattajat. Perussuomalaisten kannattajissa huoli tästä oli vähäisintä.

Vastaajilta kysyttiin myös, pitäisikö esimerkiksi kunnanjohtaja välitä suoralla kansanvaalilla. Lähes joka toinen oli tämän kannalla, mutta lähes yhtä moni oli asiasta eri mieltä.

Kyselyyn haastateltiin yhteensä 1 082 ihmistä syyskuussa 2016. Virhemarginaali on suurimmillaan hieman alle kolme prosenttiyksikkö suuntaansa.