"Olen joskus kymmeniä vuosia sitten opiskellut pikkuisen tietotekniikkaa" – Opettajien digiosaamisen erot eriarvoistavat koululaisia

Vain puolet opettajista pitää omia digitaitojaan hyvinä, vaikka uusi opetussuunnitelma painottaa teknistä osaamista osana jokapäiväistä opiskelua. Täydennyskoulutus on opettajien mielestä riittämätöntä.

opettajat
Mari Lukkari digiopetuksessa.
Opettaja Mari Lukkari opiskelee koodausta Hämeen ammattikorkeakoulun ryhmässä.Meeri Niinistö / Yle

– Uudessa opetussuunnitelmassa opettajan pitäisi osata koodata. Se on mulle uusi asia. Olen joskus monia, kymmeniä vuosia sitten opiskellut pikkuisen tietotekniikkaa, mutta niin vähän, että ohjelmointi on aika vierasta, sanoo käsityön- ja matematiikan opettaja Mari Lukkari. Lukkari on yksi viidestätoista opettajasta, jotka opiskelevat syksyllä Hämeen ammattikorkeakoululla koodausta kerran viikossa.

Uusi opetussuunnitelma astui voimaan tänä syksynä, ja se painottaa digitaalista opiskelua jokaisella peruskoululuokalla. Monet opettajat ovat kuitenkin jääneet digiloikan jalkoihin.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan puolet opettajista kokee omat digitaitonsa heikoiksi tai vain kohtalaisiksi. Ympäri Suomen onkin ryhdytty käyttämään esimerkiksi tutor-opettajia, joiden on tarkoitus olla opettajien teknisenä tukena.

Tällaisena apuna on ollut esimerkiksi hämeenlinnalainen Sami Heino, joka on kiertänyt syksyn aikana peruskouluilla.

– Vauhti on hurja, ja harva opettaja pysyy täysin mukana. Laitteita ja uusia ohjelmia tulee lisää. Opettajan pitäisi pystyä ottamaan teknologia käyttöön kaikissa oppiaineissa. Ei ole erillisiä atk-taitoja, vaan teknologia luontevana osana opetusta.

Opettajilla paljon opittavaa – tärkeintä on asenne

Opettajien tekniset taidot vaihtelevat suuresti sekä paikkakunnittain että kouluittain. 40 prosentilla opettajista ei ole esimerkiksi henkilökohtaista digityövälinettä työnsä puolesta, sanotaan OAJ:sta.

Opettajat digikoulutuksessa
Opettajat opettelivat koodaamaan palloa pomppimaan trampoliinilla.Meeri Niinistö / Yle

Heinon mukaan osaamisen vaihtelevuutta selittävät esimerkiksi lähtötaso, erot laitteiden käyttömahdollisuuksissa ja langattomassa verkossa ja jossakin määrin myös opettajan ikä. Opettajien taitojen vaihtelevuus eriarvoistaa koululaisia.

– Asenne on tärkein. Kouluja halutaan tasa-arvoistaa, että olisi mahdollista käyttää teknologiaa opettajasta ja koulusta riippumatta.

OAJ:n kyselyn mukaan yli 70 prosenttia opettajista pitää saamaansa täydennyskoulutusta riittämättömänä. Heino kertoo, että esimerkiksi laitteiden ja sovellusten opiskelu jää usein omalle ajalle.

Digiosaaminen osana kaikkea, ei vain yksittäisinä ohjelmina

– Koodaus tulee olemaan tulevaisuudessa jokaisen työssä läsnä. Koodareita meistä kaikista ei tule, mutta tiimeissä ollaan softan kanssa tekemisissä. Lapsilla oppiminen jää helposti yksittäisten ohjelmien käyttämiseen, eikä se ole sitä digiosaamista, mitä tulevaisuudessa tarvitaan, sanoo tietojenkäsittelyn lehtori Tommi Saksa HAMK:sta.

Opettajan tulisi ottaa teknologia osaksi arkea: esimerkiksi käsitöissä voisi tulla kysymykseen visuaalinen portfolio, liikunnassa taas reittejä voitaisiin suunnitella gps:n avulla, ja liikuntasuorituksia videoida, havainnollistaa tutor-opettajana toiminut Heino.

– Olen harjoitellut virtapiirin rakennusta, tekemistä ja ompelua johonkin vaatteeseen tai tekstiiliin. Esimerkiksi meikkipussiin voitaisiin laittaa valot, tai vaikkapa penaaliin. Mutta kyllä mun pitää sitä aika paljon harjoitella, että voin sitä opettaa, sanoo käsityön- ja matematiikan opettaja Mari Lukkari.