Tutkimus: Suomi on EU:n sosiaalisesti oikeudenmukaisimpia maita, mutta nuoret vaarassa syrjäytyä

Saksalaisen Bertelsmann-säätiön raportissa Suomi on jälleen kärkisijoilla sosiaalista oikeudenmukaisuutta EU-maissa vertailtaessa, mutta nuorisotyöttömyys ja koulupudokkuus nähdään ongelmina.

politiikka
Sosiaalisesti oikuedenmukaisimmat maat Euroopassa 2016
Maiden kokonaissijoitus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indeksissäYle Uutisgrafiikka Lähde: Bertelsmann-säätiö

Saksalaisen Bertelsmann-säätiön tuorein raportti (siirryt toiseen palveluun)latelee jälleen tiskiin Suomea mairittelevia lukuja.

Vuodesta 2008 alkaen laaditussa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indeksissä Suomi on toistuvasti luokiteltu yhdeksi EU:n sosiaalisesti oikeudenmukaisimmaksi maaksi. Kokonaisindeksissä edelle menee vain länsinaapuri Ruotsi.

Suomen hyvää sijoitusta selittävät muun muassa koulutusjärjestelmän vahvuus ja tasa-arvoisuus. Suomessa keskimäärin hyviä PISA-tuloksia saavat niin toimitusjohtajien kuin työttömienkin lapset.

Laajassa indeksissä vertaillaan koulutuksen lisäksi muun muassa köyhyysriskiä, työllistymistä ja terveyttä.

Koulupudokkaiden määrä ei vähene

Peruskoulun jälkeen tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Raportissa Suomi saa sapiskaa siitä, että koulunkäynnin keskeyttäjien määrää ei ole saatu vähennettyä. Yleissivistävän tai ammatillisen opiskelun keskeyttää 9,2 prosenttia 18–24-vuotiaista. Määrä on säätiön mukaan pysynyt suunnilleen samalla tasolla ensimmäisestä, vuoden 2008 raportista alkaen.

Nuoriin osuvat myös ongelmat Suomen työmarkkinoilla. Suomen korkea 22,4 prosentin nuorisotyöttömyys mainitaan raportissa erityisenä huolenaiheena. Työttömien nuorten aikuisten varoitetaan olevan erityisessä vaarassa jäädä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Nuorten lisäksi Suomen työmarkkinat toimivat erityisen huonosti ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Suomi kuuluu indeksin heikoimpaan kolmannekseen ulkomaalaissyntyisten työntekijöiden työllistämisessä.

Koko Euroopan tasolla työmarkkinoiden tilanne on indeksin mukaan parantunut viime vuoteen verrattuna, mutta työllisyystilanteen paraneminen ei ole suorassa yhteydessä köyhyysriskin vähenemiseen. Tutkijat selittävät epäsuhtaa matalapalkka-alojen kasvulla ja työmarkkinoiden jakaantumisella.

Köyhyys tai syrjäytyminen uhkaa raportin mukaan edelleen lähes joka neljättä EU:n kansalaista.