EU lähti pitkälle purjehdukselle kohti vaatimatonta puolustusyhteistyötä

Suunnitelmissa on ensi vaiheessa puolustustutkimuksen rahoitusta ja nopean toiminnan joukkojen käytön helpottamista.

Yle maailmalla: Bryssel
Itävaltalaiset erikoisjoukkojen sotilaat harjoittelevat 19. syyskuuta Tonavalla osallistumista EU:n operaatio Sophiaan.
Itävaltalaiset erikoisjoukkojen sotilaat harjoittelevat 19. syyskuuta Tonavalla osallistumista EU:n operaatio Sophiaan. Operaation tarkoitus on puuttua ihmissalakuljetukseen Välimerellä.Christian Bruna / EPA

*BRYSSEL *EU-maat ottivat maanantaina pienen askeleen kohti yhteistyön tiivistämistä puolustuksen saralla. Ulko- ja puolustusministerien yhteiskokouksessa hyväksyttiin asiakirja, jonka mukaan EU:n pitää jatkossa kyetä suojelemaan kansalaisiaan ja vastaamaan kriiseihin rajojensa ulkopuolella.

Asiakirjan pohjalta on tarkoitus kehittää konkreettisia yhteistyöhankkeita, kuten esimerkiksi puolustustutkimuksen rahoitusta ja sitä, miten EU:n nopean toiminnan joukkojen käyttökynnystä voitaisiin alentaa. Joukot ovat olleet olemassa kohta kymmenen vuotta, eikä niitä ole käytetty vielä kertaakaan.

– Prosessi on merkittävä, mutta se on erittäin hidas. Jos katsomme vaikka kymmenen vuoden kuluttua näitä päätöksiä joita tänään on tehty, pystymme paremmin arvioimaan niiden merkittävyyttä, sanoi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kokouksen jälkeen.

Niinistön mukaan kokouksessa hyväksytyn suunnitelman konkreettisinta antia on tutkimusrahoitus, jonka kautta suomalaisetkin puolustusalan pk-yritykset voivat saada uutta rahaa. Suomi voisi saada EU:lta tukea myös huoltovarmuutensa kehittämiseen.

Ministeri piti toisaalta epätodennäköisenä, että esimerkiksi kaavailtu yhteinen siviili- ja sotilasoperaatioiden esikunta toteutuisi kovin pian, sillä Iso-Britannia jarruttaa hanketta.

Puolustusyhteistyöstä vastaava EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini on toistuvasti sanonut, että hankkeen tarkoituksena ei ole rakentaa EU:lle omaa armeijaa. Hän on myös yrittänyt hälventää Nato-maiden huolia siitä, että unionissa tehtävä puolustusyhteistyö kilpailisi sotilasliiton kanssa.

Koska kaikki jäsenmaat halutaan saada varaumineen mukaan hankkeeseen, yhteinen pienin nimittäjä on jäämässä varsin pieneksi. Mogherini pitää kuitenkin puolustusyhteistyötä merkittävänä askeleena.

– Tämä on määrällinen harppaus eteenpäin turvallisuudessa ja puolustuksessa, Mogherini sanoi.

Naton ulkopuolisena maana Suomi on kannattanut kaikkia EU:n puolustusyhteistyön hankkeita. Puolustusta ei kuitenkaan olla rakentamassa unionin varaan.

– Sinänsä nämä ovat suhteellisen vaatimattomia nämä alkuaskeleet, sikäli kun niitä saadaan edes otetuksi, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Brysselin-vierailullaan viime viikolla.