Seinäjoen valtuusto löysi kompromissiratkaisun ensi vuoden verotukselle

Seinäjoen valtuustoryhmät päätyivät pitkän keskustelun jälkeen kompromissiin eli puolittivat kaupunginhallituksen esittämät kiinteistöverotuksen korotukset. Päätös jätti ensi vuoden budjettiin 1,3 miljoonan euron loven.

Seinäjoki
kolikko kolikot nuija kunta säästöt raha
Jenna Minkkinen / Yle

Seinäjoen valtuustoryhmät päätyivät maanantai-illalla pitkän budjettikeskustelun jälkeen kompromissiratkaisuun kaupungin ensi vuoden verotuksesta. Keskustelu ja esitykset polveilivat aluksi hyvinkin kaukana toisistaan, kunnes keskustan valtuustoryhmän johtaja Kari Hokkanen sai pariin otteeseen jo pyydettyään ryhmät neuvottelutauolle. Valtuustoryhmät olivat etsineet yhteistä linjaa myös sunnuntaina, mutta tuolloin sitä ei löytynyt.

Neuvottelutauon jälkeen valtuustoryhmät päättivät ilman äänestystä, että yleinen kiinteistöveroprosentti sekä vakituisten ja muiden asuinrakennusten verotus kiristyvät ensi vuonna Seinäjoella 0,05 prosenttiyksiköllä. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan eli 21 prosentissa, mihin se nostettiin kuluvan valtuustokauden alussa. Kaupunginhallitus esitti valtuustolle 0,10 prosenttiyksikön nostoa ratkaiseviin kiinteistöveroihin.

Seinäjoen ensi vuoden yleinen kiinteistöveroprosentti on siis 1,45, vakituisten asuinrakennusten 0,60 ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,60 prosenttia. Rakentamattomien rakennuspaikkojen ja voimalaitosrakennusten prosentit säilyvät nykyisellään.

Kilpailukyky vaarassa

Muun muassa keskustan valtuutettu Kari Homi ei olisi koskenut kiinteistöveroihin, vaan hän olisi mieluummin nostanut 0,25 prosenttiyksiköllä tuloveroprosenttia.

Kari Homi arvioi, että Seinäjoen korkeat kiinteistöveroprosentit heikentävät kaupungin imagoa, vaikuttavat yritysten päätöksiin asettua Seinäjoelle ja vaikeuttavat maatilojen kannattavuutta.

– Minua huolettaa Seinäjoen kilpailukyky. Alkuperäinen esitys 1,50 prosenttia on koko Suomessa lähes korkeinta luokkaa. Se mielestäni vaikuttaa jo kilpailukyyn, mutta tämän kompromissipäätöksen kanssa voi nyt elää, Kari Homi totesi valtuuston kokouksen jälkeen.

Reilun miljoonan euron lovi

Kompromissipäätös toi ensi vuoden budjettiin 1,3 miljoonan euron aukon. Alkuperäinen budjettiesitys oli 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin rahoitusjohtaja Aaro Honkola kuitenkin uskoo, että tarkalla johtamisella kaupunki voi tehdä vuonna 2017 jopa positiivisen tuloksen.

– Sellainen aukko budjettiin jäi, mutta nyt puhutaan yli 400 miljoonan euron budjetista. Tarkalla läpikäynnillä, prosessien kehittämisellä ja kaikkia asioita läpikäymällä pidän mahdollisena, että tässä tullaan onnistumaan.

– On selvästi merkkejä, että kaupungin talous on saatu käännettyä paremmalle uralle. Olemme onnistuneet monessa asiassa todella hyvin. Pitkä tie on käyty, ja paljon on tehty oikeita päätöksiä. Tulevaisuus näyttää talouden näkövinkkelistä hiukan paremmalta, Aaro Honkola arvioi.

Ei lisäleikkauksia

SDP:n valtuutettu ja ryhmäjohtaja Aarne Heikkilä piti monen muun valtuutetun tavoin tärkeänä, että budjettiin syntynyttä aukkoa ei kateta lisäleikkauksilla, ei varsinkaan henkilöstöresursseista.

Vaikka Seinäjoen budjettikokous oli monipolvinen, kun esityksiä tehtiin ja kompromissin synnyttyä sitten taas vedettiin pois, se ei kokeneen poliitikon mukaan missään nimessä tehnyt kokouksesta farssia.

– Hyvää keskustelua käytiin. En nähnyt siellä ylenmääräistä dramatiikkaa, Aarne Heikkilä toteaa.

Lastensuojeluyksiköstä täpärä äänestys

Seinäjoen kaupunginvaltuusto kävi myös puolitoistatuntisen keskustelun uuden, 14-paikkaisen lastensuojeluyksikön perustamisesta Seinäjoelle Kärjenmäelle. Uusi yksikkö päätettiin perustaa äänin 28-23. Ennen tätä päätöstä valtuutetut äänestivät asian jättämisestä pöydälle, mutta enemmistö valtuutetuista halusi tehdä asiasta maanantaina päätöksen.

Uuden yksikön perustamista vastustaneet näkivät 1,2 miljoonan euron rakennusinvestoinnin uhkana tilanteessa, jossa sote-lainsäädäntöä odotellaan. Osa yksikön vastustajista toivoi kaupungin satsaavan mieluummin ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön kuin korjaavaan lastensuojeluun.

Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki muistutti pariin otteeseen valtuutettuja siitä, että lastensuojelun ostopalvelumenot ovat kasvaneet vuodesta 2010 vuoteen 2016 Seinäjoella peräti kuusi miljoonaa euroa.