1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luovuus

Luovuus luovii työelämään – "Kovaa työtä siinä missä muukin tekeminen"

Luovuuden merkitys työelämässä lisääntyy sitä mukaa kun työelämä automatisoituu. Koneiden tehdessä perustyön, ihmisen on keskityttävä kriittiseen ajatteluun ja luovien toimintatapojen kehittelyyn.

luovuus
Luova työpaikka.
Luovuus näkyy työelämässä muiden muassa yhteisöllisinä coworking-työtiloina.Paulus Markkula / Yle

Muuttuva työelämä vaatii teknisten taitojen lisäksi myös kriittistä ja anlysoivaa ajattelua, yhteistyökykyä sekä luovaa ajattelua. Maailman talousfoorumin pohdinnoissa on arvioitu, että luovuus nousee vuoteen 2020 mennessä yhdeksi tärkeimmistä työelämätaidoista.

Asiantuntija-arvioiden mukaan jatkuvasti lisääntyvä automaatio ja ihmisten tekemien työtehtävien muuttuminen korostaa inhimillisten vahvuuksien merkitystä.

Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen työskentelee hallinnollisissa ja asiantuntijatehtävissä.

Luovuuden määritteleminen on vaikeaa, sillä eri yhteyksissä sillä tarkoitetaan eri asioita. Kokeilua ja uuden etsimistä siihen ainakin kuuluu.

Siinä missä insinööri miettii uusia tekniikan vastauksia käytännön tekemiseen, myyjä pohtii markkinointia, hoitaja uusia tapoja kohdata potilas ja niin edelleen.

Luovuuden vapauttaminen edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelua myös työpaikoilla. Se haastaa myös yritykset miettimään uudella tavalla työn tekoa. Luovuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työpaikoille tarvittaisiin vain keksijöitä ja pelle pelottomia.

– Luovuus on vain kovaa työtä siinä missä muukin tekeminen, muistuttaa useiden tv-sarjojen ja elokuvien käsikirjoittajana toiminut Raahen Lybeckerin opiston projektipäällikkö Tomi Tuikkala.

Työpaikat uusien haasteiden edessä

Yrityksissä yksi luovuuden tapa on esimerkiksi miettiä sitä, miten asioita ja ilmiöitä voidaan tarkastella tarinoina ja kertomuksina pelkän tekemisen sijasta.

Tulevaisuuden työelämämn taidot: oppiminen, empatia, luovuus, uteliaisuus, vuorovaikutus, tutkijamainen asenne ja ongelmanratkaisu.
Työn automatisoituessa ihmisen ajatteluun kiinnitetään yhä enemmän huomiota.Katri Saarikivi ja ETLA

– Tarinallistamisen ja pelillistämisen merkitystä on alettu ymmärtämään. Vielä on paljon mahdollisuuksia viedä ikään kuin se luovuus sinne yrityksen ytimeen ja auttaa yrityksiä ja yrittäjiä kehittämään ja markkinoimaan itseään, sanoo Tuikkala.

Hiljalleen yrityksissä on alettu heräämään ajan haasteisiin, arvelee puolestaan oululaisen Luovan laboratorion yrittäjä Martta Tervonen.

Tervosen yritys tarjoaa niin sanottuja coworking työskentelytiloja, joissa voivat käydä esimerkiksi tilapäistä työtilaa tarvitsevat yrittäjät, freelancetyöntekijät ja asiantuntijat.

– Luovuus on aiheena kovassa huudossa ja nousussa, Tervonen vakuuttaa, vaikka myöntääkin, että ihan kaikkialla näkökulmat eivät ehkä vielä ole samat.

– Kyllä minusta semmoinen kulttuuri on yleistymässä, vaikka se voi johtua siitäkin, että itse elää tämmöisessä start-up kuplassa, jossa kokeilukulttuuri on arkipäivää, Martta Tervonen naurahtaa.

Koulutuskaan ei voi jämähtää paikoilleen

Työelämän muutos heijastuu myös koulutuksen tarpeisiin. Esimerkiksi Raahessa toimiva Lybeckerin opistolla on meneillään oma EU:n tukema hanke, jossa kehitetään oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä.

Samalla kun opiston opiskelijat jalkautuvat työssä oppimisjaksolla työelämään, heidän mukanaan seuraavat myös opettajat. Tarkoitus on oppia näkemään sitä mihin suuntaan työelämä ja sen vaatimukset menevät ja liittää opit suoraan myös opiskelijoiden koulutukseen.

Lue seuraavaksi