Tämän herran ohjauksessa naisten ei tarvitse kuolla, jotta miehet voisivat elää

Tanskalainen Kasper Holten taistelee oopperan naisvihamielistä perinnettä vastaan. Kansallisoopperassa nähdään hänen uusi tulkintansa Lentävästä hollantilaisesta. Osa katsojista vetää siitäkin herneet nenään.

kulttuuri
Kasper Holten.
– Ooppera, musiikki, antaa kielen kaikelle sille, mikä on irrationaalista, kaikille niille asioille, joita sanat eivät tavoita ja joita ei ole helppo ymmärtää, Kasper Holten sanoo.Derrick Frilund / Yle

Kasper Holten on entinen tanskalaisen oopperan ihmelapsi, joka nousi hämmästyttävän nuorena Lontoon Kuninkaallisen oopperan taiteelliseksi johtajaksi. Hänen kaudellaan on nähty tuotantoja, joita on kiitetty, ylistetty ja buuattu. Kylmäksi ne eivät ole jättäneet ketään.

Nyt Holten ohjaa Suomen kansallisoopperaan Richard Wagnerin Lentävän hollantilaisen. Se on tarina kapteenista, joka on tuomittu kiertämään maailman meriä ikuisesti. Vain uskollisen naisen rakkaus voi murtaa kirouksen. Ensi-ilta on perjantaina.

Holtenin versiossa ei nähdä laivoja eikä merimiehiä. Holten uskookin, että osa wagneriaaneista tulee vihaamaan hänen tulkintaansa.

– Se ei ole yritys provosoida, se on yritys sanoa jotain hyvin rehellisesti, Holten kertoo.

Ei puhuta kuitenkaan vielä siitä. Puhutaan ensin Holtenista, miehestä, joka suhtautuu poikkeuksellisen intohimoisesti työhönsä. Palo lajiin oli havaittavissa jo varhain.

Kööpenhaminan oopperamaskotti

Kasper Holten (s. 1973) oli pikkuvanha lapsi. Kun muut keskittyivät leikkiautoihin, Holtenilla oli oma ooppera. Se oli nukketeatteri, jossa esitettiin Wagneria. Musiikki soi cd:ltä, lavastus oli Holtenin itsensä tekemä.

– Perheparkani piti katsella koko Ring-sarja. Se oli varmasti järkyttävän kyllästyttävää, Holten nauraa.

Ensimmäisen oikean oopperansa Holten näki 9-vuotiaana. Se oli Carmen ja kokemus oli käänteentekevä.

– Se, että ooppera yhdistää kaikki taidemuodot – musiikin, draaman, visuaaliset taiteet – oli suurenmoista.

11-vuotiaana Holten kävi yksin oopperassa jo useita kertoja viikossa. Lippukassan tädit tunsivat ja yleisön rouvat antoivat suklaata. Holtenista tuli kööpenhaminalaisten oopperakävijöiden maskotti.

Se, että Holten valitsi juuri oopperan, ei ollut itsestään selvää. Hänen perheensä on tunnettu Tanskassa yhteyksistä politiikkaan ja talouteen. Isoisä oli talousministeri, äiti on entinen Tanskan pankin johtaja. Holtenin isä on taloustieteilijä.

Kasper Holten.
Kasper Holtenin mielestä oopperaa tarvitaan näinä aikoina. – Me käytämme sanoja, jotta ymmärtäisimme maailmaa. Me puhumme, puhumme, puhumme ja analysoimme. Sanat ovat hyviä, kun etsitään selityksiä, syitä ja seurauksia, mutta elämä ei ole aina rationaalista.Derrick Frilund / Yle

Lapset ajoivat oopperan edelle

Myös Holten päätyi valta-asemaan. Hän oli vain 27-vuotias, kun hänet valittiin Tanskan Kuninkaallisen oopperan taiteelliseksi johtajaksi. Kööpenhaminasta hänet poimittiin Brittien Kuninkaallisen oopperan johtajaksi vuonna 2011.

Lontoossa sijaitseva oopperatalo kuuluu Euroopan parhaisiin ja sen johtajan virka on unelmatyö. Oli suuri yllätys, kun Holten ilmoitti, ettei hän ota vastaan jatkokautta, vaan jättää Royal Operan ensi maaliskuussa.

Holten teki poikkeuksellisen ratkaisun, koska hän haluaa keskittyä perheeseensä. Hänellä on puolisonsa, koreografi Signe Fabriciuksen kanssa kaksi tytärtä Anna, 4, ja Ida, 1.

– Lapsia voi olla vain kerran elämässä. Tunnen aivan liikaa miehiä, jotka valittavat, että kun lapset olivat pieniä, he tekivät liikaa töitä, eikä heillä ollut aikaa. Nyt heillä olisi aikaa, mutta lapsilla ei ole. En halua tehdä samaa virhettä.

Hollantilainen on taiteilija

Joku voisi sanoa, että Holtenin Helsinkiin ohjaamassa Lentävässä hollantilaisessa on hyvin paljon omakohtaista. Aloitetaan vaikka siitä, että Holten sijoittaa tulkintansa taidemaailmaan.

– Ajatus siitä, että elää myrskyn keskellä, merellä, on ilmaus siitä, miltä tuntuu, kun elää levotonta taiteilijaelämää, Holten sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että on poiminut ohjauksensa johtoajatuksen säveltäjältä. Holtenin mielestä Wagnerilla oli poikkeuksellinen kyky muuntaa omia kokemuksiaan mytologisiksi tarinoiksi näyttämölle.

Wagner matkusti ympäri Eurooppaa, oli naimisissa kolmesti, rakastui useasti.

– Tunne siitä, että on kirottu, ettei koskaan löydä rauhaa, se että kaipaa rakkautta, mutta ei voi asettua, se oli vahva ilmaus Wagnerin omasta elämästä, Holten uskoo.

Johan Reuter
Johan Reuter on Lentävän hollantilaisen kirottu kapteeni.Heikki Tuuli

Onni on vaikeaa

Myös nykypäivänä elämä on yhtä kaoottista myrskyä. Pahimmillaan se on jatkuvaa matkustusta, työtä, lentokenttiä, kännyköitä. Jotkut onnistuvat löytämään tavan selvitä. Toiset, kuten hollantilainen, etsivät apua addiktioista, naisista, alkoholista, uppoutumisesta työhön.

Holtenin tulkinnassa hollantilainen kaipaa rakkautta, mutta ei löydä sitä, koska ei pysty asettumaan.

– Me kaikki pelkäämme, että jäämme jostain paitsi, että emme saa kaikkea. Lopulta voi käydä niin, että emme saa mitään, koska emme pysty päättämään.

Vasta kun hollantilainen tapaa rakkautensa Sentan, kaikki muuttuu.

– Onni on vaikeaa. On vaikeaa luottaa elämään niin paljon, että uskaltaa tarttua onneen ja tehdä valintoja, Holten sanoo.

Valta turmelee sielun

Holten uskalsi valita. Viimeiset 17 vuotta hän on ollut suurten talojen pomona ja käyttänyt valtaa. Johtamisessa on myös negatiivisia puolia.

– Valta turmelee. Jotkut ovat siitä tietoisia, toiset eivät. Kun on vuosia pomona, tottuu siihen, että ihmiset puhuvat sinulle eri tavalla, hakevat huomiotasi ja ovat ystävällisiä sinulle, koska he haluavat saavuttaa jotakin.

Holten ajattelee, että vaikka olisi kuinka nöyrä, ja vaikka kuinka yrittäisi olla asiasta tietoinen, valta muuttaa sitä, miten itsensä näkee.

– Sitä saattaa alkaa ajatella, että on itse mielenkiintoinen, vaikka tiettyyn pisteeseen asti kyse on siitä, että työ on se, joka on kiinnostava. Valta turmelee sielun, hitaasti mutta varmasti.

43-vuotiaana Holten päätti, että on terveellistä lopettaa hetkeksi.

Kasper Holten.
Kasper Holten kehottaa ihmisiä tulemaan oopperaan avoimin mielin. – Ole utelias, älä torju. Muutoin huijaat itseäsi. Vaikka et pitäisi esityksestä, siinä voi olla jokin näkökulma, joka avaa silmät.Derrick Frilund / Yle

Oopperaa uhkaa laiskuus

Holtenin kausi Lontoon Royal Operan johtajana ei ole mennyt täysin ilman myrskyjä ja kiistoja. Viimeksi pienimuotoisen skandaalin aiheutti Damiano Michieletton ohjaaman Wilhelm Tellin raiskauskohtaus.

Onko lontoolaisyleisö konservatiivista? Holten ei suostu leimaamaan, mutta toteaa, että osalle yleisöstä ooppera toimii eräänlaisena nostalgisena ja eskapistisena fantasiana. Osa haluaa, että ooppera on kaunista.

– Minä en usko, että ooppera on kaunista. Se voi olla kaunista, mutta se on myös pelottavaa, järkyttävää ja syvällistä. Ennen kaikkea sen pitäisi olla rehellistä.

Suurin vaara, joka oopperaa uhkaa on Holtenin mielestä laiskuus.

– Jos alamme suhtautua Traviataan, Rigolettoon tai Lentävään hollantilaiseen kuin jouluun – sen on oltava samanlainen joka vuosi, koska se on kiva perinne – emme kunnioita säveltäjiä, jotka halusivat luoda jotain syvällistä ja häiritsevää.

Miksi naisten pitää kuolla?

Lentävässä hollantilaisessa Senta on se, jonka rakkaus muuttaa hollantilaisen. Naisen täytyy kuitenkin ensin tappaa itsensä pelastaakseen miehen.

Holtenilla on aina ollut vaikeuksia hyväksyä oopperan perinteistä suhtautumista naisiin. Niinpä Holten tuo Helsingissä näyttämölle totutusta poikkeavan naistulkinnan.

– On se sitten Violetta tai Cio-Cio-San, Senta, Brünnhilde, suurimmassa osassa miesten kirjoittamia oopperoita, naisen täytyy kuolla lopussa, jotta mies saa vapautuksen.

Omissa ohjauksissaan Holten on pyrkinyt kaivamaan maata naisvihamielisen perinteen alta. Helsingin ensi-illassakaan Senta ei ole viaton nuori tyttö, vaan vahva persoona. Mies on se, jonka täytyy uhrautua.

– Senta päätyy tavallaan voittajaksi. En halua paljastaa loppua, mutta se on hyvin radikaali. Lupaan, että viimeiset kolme minuuttia yllättävät kaikki.

Lentävän hollantilaisen voi kuulla suorana Yle Radio 1:ssä ja katsoa suorana verkkolähetyksenä osoitteessa yle.fi/klassinen torstaina 24.11. kello 18.55.

Camilla Nylund
Camilla Nylundin Sentan roolista on tulossa perinteisestä poikkeava.Heikki Tuuli