Analyysi: Afrikka puuttuu Trumpin kartalta

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump ei ole kampanjansa aikana liiemmin kommentoinut Afrikkaa. Harvat heitot ovat olleet sitäkin tylympiä siirtomaajärjestelmän palauttamisesta alkaen.

USA:n presidentinvaali
Trumpin maailmasta puuttuu Afrikan manner.
Trumpin maailmaa? Yle Uutisgrafiikka Kartta:Google

Valkoisen talon isännyyden vaihtuessa epävarmuutta tuntee koko maailma, mutta erityisesti Afrikka. Jos Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin eristyneisyyden tielle, vaikutus Afrikan poliittisesti ja taloudellisesti epävakaisiin valtioihin voi olla yllättävän suuri.

Kehitysapu vähenisi prosentista?

Kehitysavun osuus Yhdysvaltain budjetista on noin prosentti, mutta kääntyminen sisäänpäin vähentäisi kehitysavun osuutta entisestään. Donald Trump ei ole ollut kehitysavun kannalla, joten avustusohjelmia saatetaan leikata.

Avun väheneminen vaikeuttaisi avustusjärjestöjen toimintaa ja esimerkiksi syntyvyyden säännöstelyyn liittyvät ohjelmat saattaisivat kärsiä. Yhdysvalloissa on ollut käytössä vuodesta 2004 erityinen presidentin hätäapuohjelma PEPFAR, josta on jaettu noin 70 miljardia dollaria apua Afrikan apuun, muun muassa naisten ja lasten aseman edistämiseen.

Kolmasosa annetusta avusta on mennyt terveysohjelmiin ja esimerkiksi aidsin ja malarian vähentämisessä on edistytty viime vuosina. Nyt nämä ohjelmat saattavat kutistua.

Kauppa kärsii?

Afrikka ei ole monoliitti, vaan lukemattomien kulttuurien ja mahdollisuuksien maanosa. Trumpin hallinnon myötä Yhdysvaltain ja Afrikan maiden kauppa saattaa vähetä. Tuolloin Afrikassa erittäin aktiivinen Kiina saa entistä enemmän jalansijaa mineraali- ja maatalousmarkkinoilla.

Afrikan valtioiden keskinäinen kauppa on toistaiseksi vähäistä, mutta eristäytyminen saattaisi pakottaa maat nykyistä parempiin suhteisiin. Positiivisiakin vaikutuksia siis voisi olla.

Vientituotteita – öljy poislukien – viedään Yhdysvaltoihin Afrikasta 4,1 miljardin dollarin arvosta. Afrikan maiden kaupalle suosituimmuusaseman takaava AGOA-sopimus (siirryt toiseen palveluun) saattaa mitätöityä vallanvaihdoksen myötä.

Erityisesti Etelä-Afrikkaa hyödyntänyt sopimus on voimassa vuoteen 2025. Ensimmäinen viite tulevasta presidentti Trumpin Afrikka-politiikasta voi olla se, että AGOA neuvotellaan uudelleen.

Donald Trump on islamistien ase?

Vaikka Afrikka ei Trumpin kartalla olisikaan, sen ongelmat heijastuvat ympäri maailmaa. Ääri-islamistit, Al-Shabaab ja Boko Haram kärjessä, ovat saaneet jalansijaa useissa valtioissa.

Nigerian koillisosissa toimivan Boko Haramin johtaja Abukar Shekau on jo uhonnut African Review -lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että Yhdysvaltain tulevan presidentin muslimikielteisyys tuo joukoittain uusia taistelijoita verkoston riveihin. Trumpin muslimiviha ajaa väkeä aseisiin islamistien puolesta.

Donald Trumpin yksi selvä kampanjateema on ollut Isisin nujertaminen. Tämä koskee ainakin välillisesti myös Afrikan valtioita. Afrikan ääri-islamismi on monin tavoin linkittynyt Lähi-itään.

Miksi presidentti Trumpin pitäisi kiinnostua Afrikasta?

Voi olla, että Trump ei edes kiinnostu Afrikasta. Presidentti saattaa tarkastella Afrikkaa lähinnä terrorismin vastaisen taistelun kautta. Siinä tapauksessa taloudellista ja sotilaallista tukea saattaa tulla Afrikan itsevaltaisille hallituksille.

Vastineena saamastaan tuesta Trumpin hallinto sulkisi silmänsä paikallisten hallitusten ihmisoikeusrikkomuksilta. Tätä vaihtokauppaa on harjoitettu myös aiemmin Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Passiivinen suhtautuminen Yhdysvaltoihin saattaa puolestaan merkitä avun vähenemistä.

Toistaiseksi kaikki on jossittelua. Päätöksiä ja linjauksia nähtäneen lähikuukausina.

Jutun asiantuntijana on haastateltu sähköpostitse tutkija Zachary Donnenfeldia Institute for Security Studies-tutkimuslaitoksesta Pretoriasta Etelä-Afrikasta.