Finnwatch: Aggressiivinen verosuunnittelu voi viedä valtiolta reilusti yli miljardin – joka vuosi

Suomi esiintyy mielellään veroraportoinnin edelläkävijänä, mutta valtionyhtiöidenkin toimissa on pahoja puutteita, moittii Finnwatch.

verosuunnittelu
Lasku ja taskulaskin.
Ismo Pekkarinen / AOP

Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan Suomelta jää saamatta vuosittain 0,43–1,4 miljardia euroa monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena.

Verosuunnittelulla tarkoitetaan toimia, joiden avulla verovelvollinen pyrkii minimoimaan veronsa lain puitteissa. Aggressiiviseksi verosuunnitteluksi Finnwatch kuvailee järjestelyjä, joilla monikansallinen yritys siirtää voittonsa pois varsinaisista liiketoimintamaistaan saavuttaakseen matalan verotuksen.

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhteisöt maksoivat viime vuonna tuloveroa 4,4 miljardia euroa. Ilman verosuunnittelua potti voisi siis olla 10–30 prosenttia suurempi.

Jäävuorta mittaamassa -selvityksen (siirryt toiseen palveluun) arvio perustuu kansainvälisiin ja maakohtaisiin tutkimuksiin. Finnwatchin mukaan täsmällisen summan haarukointi on vaikeaa ilman kaikkia tietoja.

– Verosuunnittelussa hyödynnetään alueita, joissa tilinpäätöstiedot on salattu. Verohallinnon luottamukselliset verotustiedot antaisivat jo nyt paremman pohjan tutkimukselle, jos ne otettaisiin tutkimuskäyttöön. Näin ei ole Suomessa toistaiseksi tehty, toteaa toinen raportin kirjoittajista, tutkija Lauri Finér.

Finnwatchin mukaan kansainväliset suuryritykset pitäisi velvoittaa julkiseen, maakohtaiseen veroraportointiin. Suomessa tämä tulisi aloittaa valtio-omisteisista yhtiöistä, sanoo toinen raportin kirjoittajista, lakimies Henri Telkki.

– Suomi esiintyy kansainvälisillä areenoilla veroraportoinnin edelläkävijänä. Tosiasiassa valtionyhtiöiden veroraportointi on kuitenkin erittäin puutteellista, ja useat niistä ovat jääneet kiinni hyvinkin aggressiivisesta verosuunnittelusta.

Finnwatch on kansalaisjärjestö, joka tutkii suomalaisen yritystoiminnan maailmanlaajuisia vaikutuksia. Finnwatchin taustalla on kymmenen kehitys-, ympäristö-, ay- ja kuluttajajärjestöä.

Tänään tiistaina julkaistu selvitys on Finnwatchin ensimmäinen, joka on tuotettu joukkorahoituksella.