Jyväskylän koulutuskuntayhtymä vähentää väkeä - irtisanoo jopa 20

Yt-neuvottelut johtavat irtisanomisten lisäksi määräaikaisten tehtävien päättämiseen, eikä neljänkymmenen eläkkeelle jäävän henkilön tehtäviä täytetä. Pääluottamusmies on huolissaan opetuksen laadusta ja syrjäytymisuhan kasvusta.

toisen asteen koulutus
Opiskelijoita ammattikoulun luentosalissa.
Yle

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yt-neuvottelut johtavat 18-20 henkilön irtisanomisiin. Puolet on opettajia ja puolet muuta henkilöstöä.

– Tarkempiin yksityiskohtiin ei vielä voi mennä, kun prosessi on kesken. Mutta kyllä tässä tietysti korostuu ammatillisen puolen leikkaus, joka on kymmenkertainen suhteessa lukiokoulutukseen valtakunnan kuviossa, sanoo koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski.

Lisäksi kuntayhtymä suunnittelee yli 60 määräaikaisen tehtävän päättämistä ja lähes neljänkymmenen eläköityvän tehtävien jättämistä täyttämättä.

Myös yli sataan työntekijään kohdistuvat palvelusuhdemuutokset ovat toimenpidelistalla.

Saarikosken mukaan koulutuksen järjestäjillä on nyt haaste, miten opetuksen taso pystytään säilyttämään entistä pienemmillä resursseilla.

– Kun näin isoja koulutusleikkausia tehdään, tottakai siinä on riskinsä myös koulutuksen laatuun. Se vaatii uudenlaista pedagogiikkaa ja ratkaisuja, joissa mietitään muun muassa digitalisaation mahdollisuuksia, etäopetuksen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämistä.

Pääluottamismies: syrjäytymisriski kasvaa

JUKO:n pääluottamismiehen Antti Räisäsen mukaan yt-neuvottelujen tulos oli odotusten mukainen. Suorien irtisanomisten määrä oli pelättyä pienempi, mutta muilta osin ratkaisut tulevat Räisäsen mukaan kirpaisemaan niin opetushenkilökuntaan, kuin opetuksen laatuun.

– Palvelusuhdemuutokset tarkoittavat sitä, että tulevina vuosina opettajien työmäärä ja samalla palkka pienenee. Kun ammatillisen puolen lehtorin palkka on nyt noin 2700 euroa kuukaudessa, sitä on mahdollisuus pudottaa 1600-1700 euroon käymättä minkäänlaisia neuvotteluja, Räisänen sanoo.

Pääluottamusmies on myös huolissaan oppilaista, joille opettajille on tulevaisuudessa entistä vähemmän aikaa.

Lehtorin palkka on nyt noin 2700 euroa kuukaudessa, sitä on mahdollisuus pudottaa 1600-1700 euroon käymättä minkäänlaisia neuvotteluja.

Antti Räisänen

– Kuntayhtymän johto tarkastelee asiaa kappaleina ja euroina, minulle ne ovat Pekka, Kalle, Ville ja Saara. Vahva aines tietysti pärjää, mutta siitä neljänneksestä olen huolissani. He hukkuvat massaan ja syrjäytymisen uhka kasvaa.

Valtakunnallisessa ammatillisen koulutuksen reformissa opetus siirtyy myös entistä enemmän pulpetista työpaikoille.

– Mutta onko työpaikat tietoisia, että niin tulee tapahtumaan? Ainakin pienemmillä työpaikoilla tästä ollaan täysin tietämättömiä.

Ammatillisen koulutuksen säästöt moninkertaiset lukioihin verrattuna

Yt-neuvottelujen taustalla oli toisen asteen koulutukseen kohdistuvat kovat säästöpaineet. Koulutuskuntayhtymän opiskelijatuotot ovat vähentyneet merkittävästi valtionosuusrahoituksen leikkausten vuoksi.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on pienentynyt yli 10 miljoonaa euroa vuositasolla kolmessa vuodessa, ja vuodelle 2017 kohdistuu 8 miljoonan euron lisäleikkaus. Lukiokoulutuksen yksikköhinnasta leikattiin noin 2 miljoonaa euroa vuosina 2014-2015.

Vuoteen 2020 mennessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän pitää leikata lähes 12 miljoonaa euroa. Ensi vuoden kustannussäästöt ovat neljä miljoonaa.

Kuntayhtymän palveluksessa on noin 1200 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on opetushenkilöstöä. Henkilöstöstä 61 prosenttia työskentelee ammatillisessa koulutuksessa ja 13 prosenttia lukiokoulutuksessa.