Professori: "Koulutus on riskisijoitus vain, jos se menee hukkaan"

Meneillään oleva toisen asteen koulutuksen uudistus sisältää muutakin kuin kovia säästöjä. Maamme ainoa koulutuksen talouden professori muistuttaa, että olellisinta on säästöjen vaikutus oppilaisiin. Koulutukseen sijoitetut eurot menevät hukkaan vain, jos opiskelija valmistuu työttömäksi.

koulutus
Poika haalarit päällä.
Toni Pitkänen / Yle

Koulutus haukkaa ison siivun julkisesta rahasta. Kun rahat ovat vähissä, säästöjä haetaan sieltä, mihin sitä eniten menee.

Koulutuksen taloustieteen professorin Roope Uusitalon mukaan olisi epärehellistä sanoa, että kaikesta muusta voidaan säästää, paitsi koulutuksesta.

– Kun julkinen talous on kuralla, pitää joko kerätä enemmän veroja tai säästää. Se, että säästetään puolustusvoimista, ei vielä riitä, koska armeija on niin pieni osa julkisista menoista, verrattuna vaikkapa terveydenhuoltoon tai koulutukseen.

Professori Roope Uusitalo luentosalissa.
Professori Roope UusitaloIsto Janhunen / Yle

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Uusitalo on sitä mieltä, että koulutus ei kuitenkaan ole riskisijoitus, vaikka siihen sijoittamisessa puhutaan tuotoista ja tuoton riskeistä.

– Tuoton riski tarkoittaa sitä, että kaikki eivät välttämättä saa hyväpalkkaista työpaikkaa valmistuttuaan. Koulutus on kuitenkin niin hyvä vakuutus työelämän riskejä vastaan, että nettovaikutus on jotain muuta kuin riskisijoituksessa.

Todellinen uhka piilee siinä, jos koulutus menee hukkaan.

– Riski realisoituu, jos opiskelun ja valmistumisen jälkeen ei löydy työpaikkaa.

Tämän riskin takia Uusitalo pitää hyvänä asiana, että esimerkiksi ammatillista koulutusta ollaan parhaillaan uudistamassa merkittävästi: professori muistuttaa, että reformissa on kyse muustakin, kuin säästöjen hakemisesta.

– Olennaista olisi se, että koulutus pystyisi tuottamaan sellaisia kykyjä ja taitoja, jotka ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämässä. Opintojen laajentaminen ja isompien kokonaisuuksien muodostaminen on hyvä idea, sillä kapea-alaisissa opinnoissa on vaaransa, jos ammatteja esimerkiksi katoaa.

Säästöjen vaikutuksista oppimiseen tiedetään vähän

Säästöjä kuitenkin vaaditaan toisen asteen koulutukseltakin: esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yt-neuvottelujen seurauksena henkilöstö vähenee huomattavasti, jolloin opinnot täytyy järjestää uudella tavalla.

Taloustieteilijää säästötavoitteissa kiinnostaa eniten se, millaisia vaikutuksia niillä on oppilaisiin.

– Se mitä tiedämme, perustuu 90-luvun laman aikaan, jolloin moni kunta joutui säästämään merkittäviä summia koulutoiminnasta. Silloin se ei sattunut oppilaisiin niin, että sitä olisi ollut mahdollista mitata jälkeen päin, Uusitalo muistuttaa.

Se, että sanoisimme säästöjen romuttavan suomalaisen koulutusjärjestelmän, olisi vahvaa liioittelua.

Roope Uusitalo

Professori painottaa myös, että tutkijat eivät pysty esittämään kovin tarkkoja arvioita siitä, kuinka suuria koulutussäästöjen vaikutukset tulevat olemaan oppimiseen.

– Epäilemättä niitä on, mutta se, että sanoisimme säästöjen romuttavan suomalaisen koulutusjärjestelmän, olisi vahvaa liioittelua.

Jostain kuitenkin on säästettävä, mutta miltä koulutusasteelta esimerkiksi, siihen professori ei ota kantaa.

– Pyrkisin kuitenkin varmistamaan, että varhaiskasvatus pysyisi hyvässä jamassa, koska varhainen oppiminen ja kokemukset vaikuttavat niin paljon myös myöhemmin: sieltä ei pitäisi ensimmäisenä säästää.