Julkiset hankinnat jäissä siirtymäajan vuoksi: "Hankinnat tulee jo nyt jakaa pienempiin osiin"

Hankintalain uudistuminen saattaa venyä ensi vuoteen. Samalla se venyttää yrittäjien ja hankintayksiköiden kärsivällisyyttä.

ostokset
Siivooja pesee lasiovea.
Julkisiin isompiin hankintoihin kuuluvat muun muassa siivouspalvelut.Arja Lento / YLE

Uuden hankintalain (siirryt toiseen palveluun)voimaan astumista on odotettu jo kuumeisesti, sillä valtaosa yrittäjistä näkee sen pelkästään positiivisena asiana.

Hankintalain kokonaisuudistuksen tavoitteena (siirryt toiseen palveluun) on muun muassa yksinkertaistaa ja tehostaa hankintamenettelyä. Viranomaisille ja kunnille halutaan nykyistä paremmat mahdollisuudet esimerkiksi tehdä pienempiä paikallisia hankintoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Elise Pekkala on vielä vaitonainen uuden lain aikataulusta ja yksityiskohdista. Hän tyytyy toteamaan, että laki on kuulemisvaiheessa ja eduskunta käsittelee sitä parhaillaan. Hyvällä tuurilla se ehditään nuijia vuoden loppuun mennessä, mutta siitä ei kuitenkaan ole takeita.

– Haasteellista voimaantulo joka tapauksessa on, Pekkala sanoo.

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin pitää hankintalakiuudistusta enemmän mahdollistavana kuin velvoittavana.

– Se jättää tilaa kuntien ja maakuntien omalle fiksuudelle. Siellä on säännös, joka velvoittaa jakamaan hankinnat osiin, ja sama säännös pakottaa hankintayksikön pohtimaan, sallitaanko, että yksi tarjoaja saa kaikki osat vai estetäänkö se, Grekin selventää.

Pienten ja keskisuurten yritysten etu- ja palvelujärjestössä toivotaan, että hankintayksiköt käyttävät valtaansa viisaasti.

– Ja sillä tavalla huolehtivat markkinoiden toimivuudesta, Grekin lisää.

Toivottavasti tarjouspyyntöjen teko helpottuisi ja tulkinnanvaraisuus poistuisi tarjouspyynnöistä.

Terhi Tuomainen, yrittäjä

Siirtymäaika on näkynyt Kainuun hankinta-asiamiehen Kyösti Kauppisen mukaan epätietoisuutena niin tilaajien kuin yrittäjienkin arjessa. Euroopasta tulleet direktiivit ovat olleet voimassa, vaikka hankintalakia ei ole.

Siirtymäkauden aikana (siirryt toiseen palveluun) hankintayksiköiden on pitänyt osata soveltaa paitsi voimassa olevaa hankintalakia, mutta myös osin uusia Euroopan unionin hankintadirektiivejä.

– Mennään punaisella langalla, että meneekö tämä markkinaoikeuteen ja onko tämä oikeastaan laillinen kilpailutus tässä muodossa ollenkaan, Kauppinen kertaa yrittäjien tuntoja.

Hankinnat jaettava jo nyt pienempiin osiin

Lähiajoilta Kauppinen nostaa esiin muun muassa tapauksen, jossa Kajaanin Pietari jätti reilusti yli miljoonan euron hankintailmoituksen siivouspalveluista. Se ylitti tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvon (siirryt toiseen palveluun) reilusti. Kilpailutusraja tavanomaisissa hankinnoissa on tällä hetkellä 209 000 euroa.

– Se oli laskettu liikenteeseen vanhan kaavan mukaan, joka ei täytä nykyisiä EU-direktiivejä, jotka ovat tulleet voimaan EU-kilpailutuksissa. Hankintayksikön olisi tullut jakaa se täysin osiin, Kauppinen sanoo.

Samanlaisia virheitä on tapahtunut muuallakin kuin Kainuussa.

– Tämä, että hankinnat tulee jo nyt jakaa pienempiin osiin, on yllättävänkin yleinen huomiotta jäänyt asia, Grekin vahvistaa.

Kajaanilaisen Pohjolan tekstiilipalvelu Oy:n Terhi Tuomainen on myös huomannut, että tarjousta tehdessä saa olla tarkkana.

Iso pino papereita syyttäjän pöydällä Oulun syyttäjänvirastossa.
Uuden eurooppalaisen kysymyslomakkeen odotettiin tuovan helpotusta valtavaan paperisotaan.Tiina-Leena Kurki / Yle

– Joitakin tulevia muutoksia on jo nyt tullut hankintojen kilpailuttamiseen. Nähtävissä on jo uusia piirteitä, kuten hankintojen kilpailutusta pienempinä osina ja hankintaneuvontaa, hän tiivistää.

Tuomainen odottaa uudelta lailta selkeitä, hyvin jäsenneltyjä tarjouspyyntöjä sekä tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua.

– Toivottavasti tarjouspyyntöjen teko helpottuisi ja tulkinnanvaraisuus poistuisi tarjouspyynnöistä, hän toivoo.

Paperisotaa pyritään vähentämään, mutta huonolta näyttää

Satu Grekinin mukaan siirtymäaikana myös uusia hankintoja on julkaistu suhteellisen vähän. Hankintayksiköt odottavat uuden lain voimaan astumista tai ovat tehneet hankintansa jo ennen kuin direktiivit tulivat voimaan keväällä.

– Siirtymäaikana kysymyksiä on herättänyt erityisesti uusi eurooppalainen kysymyslomake, joka EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tulee nykyisin täyttää.

Hankintayksikötkään eivät välttämättä itse tiedä, mitä kaikkea se tarkoittaa siellä, saati sitten yrittäjät.

Kyösti Kauppinen, Kainuun hankinta-asiamies

ESPD-lomake toi tullessaan ison työtaakan hankinta-asiamiehille. Kainuun hankinta-asiamies Kyösti Kauppisen mukaan lomakkeeseen on siirretty asioita, jotka oli ennen täytettävä tarjouspyyntöön. Täyttämisessä on paljon epäselvyyksiä.

– Hankintayksikötkään eivät välttämättä itse tiedä, mitä kaikkea se tarkoittaa siellä, saati sitten yrittäjät, Kauppinen kertoo.

Uuden systeemin odotettiin tuovan helpotusta valtavaan paperisotaan, kun asiakirjoja ja liitteitä ei tarvitse enää lähettää tarjouksen mukana, vaan ne pyydetään voittajalta.

– Paperisotaa pyritään vähentämään, mutta vastaavasti tämä ESPD-lomake toi oman mutkansa lisää siihen, että ettei hirveästi helpottanut yrittäjääkään, Kauppinen sanoo.

Hän kuitenkin luottaa siihen, että lomaketta tullaan vielä jatkossa muokkaamaan niin, että sen käyttö helpottuu.

Laki on kaivannut muutosta jo kipeästi

Satu Grekin pitää uutta lakia kokonaisuudessaan myönteisenä asiana yrittäjän kannalta. Nykytilan ongelmana on hänen mielestään ollut se, että hankintoja koskevat säännöt ovat liian yksityiskohtaisia. Tämä on aiheuttanut virheitä, joista on seurannut valituskierre.

– Lähtökohta on, että kilpailuttaminen on laajaa, ja kilpailun kauttahan saadaan varoja julkiseen käyttöön, Grekin sanoo.

Sadan euron seteleitä
Uuden lain myötä hankinnat on mahdollista jakaa pienempiin osiin.Jyrki Lyytikkä / Yle

– Uudessa hankintalaissa on ratkaistu asia sillä tavalla, että on purettu sääntöjä kansallisista hankinnoista. Edelleen voi käyttää vanhoja menettelyjä, mutta jos nyt luokin jonkun oman tai tekee jonkun poikkeaman, se ei ole enää laitonta, eikä virheitä tapahdu niin helposti, hän jatkaa.

Grekin uskoo, että se laskee kilpailuttamisen pelon kynnystä ja saa kunnat, valtion ja maakunnat rohkeasti tekemään ostoja kilpailun kautta.Yrittäjät ovat hankintalain suhteen odottavalla kannalla.

– Laki on kovasti myöhässä, ja olisi hyvä, jos eduskunta saisi sen nyt nopeasti työn alle ja käyttöön. Kun laki ei ole vielä voimassa, ei myönteisiä uudistuksiakaan ole vielä saatu käyttöön, hän sanoo.

Se jättää tilaa kuntien ja maakuntien omalle fiksuudelle.

Satu Grekin, Suomen yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö

Grekinin mielestä laki on kaivannut muutosta jo kipeästi. Nyt hankinnat on mahdollista jakaa pienempiin osiin.

– Yksi epäkohta on ollut se, että yrittäjät jatkuvasti kokevat, että hankinnat tehdään niin isoina kokonaisuuksina, etteivät he pysty sellaisia tarjoamaan.

Kainuussa uutta lakia odotetaan positiivisin mielin

Nykyisen lain aikana kilpailutustoiminta on kärjistynyt kahteen ääripäähän.

– Joko niin, että ostetaan joltakin isolta markkinatoimijalta tai sitten niin, että tehdään omana tuotantona kaikki, Grekin sanoo.

Kauppinen on käynyt vetämässä ympäri Kainuuta hankintailtakiertuetta, jossa hän on tavannut paikallisia yrityksiä. Esimerkiksi Hyrynsalmelta saadut kokemukset ovat positiivisia.

– Minulle oli positiivinen yllätys, että siellä yrittäjät sanoivat, että heistä on hyvä, että hankintaraja nousee sinne 60 000 euroon. He näkivät sen sillä tavalla, että Hyrynsalmen kunta käyttää paikallisia yrittäjiä, Kauppinen sanoo.

Juttua korjattu 17.11.2016 klo 12:06. Poistettu Satu Grekinin kommentista "Se jättää tilaa kuntien ja maakuntien omalle fiksuudelle. Siellä on säännös, joka velvoittaa jakamaan hankinnat osiin, ja sama säännös pakottaa hankintayksikön pohtimaan, sallitaanko, että yksi tarjoaja saa kaikki osat vai estetäänkö se" lause "On pakko valita aina useampi toimittaja". Jatkossakin saa valita yhden toimittajan kaikkiin osiin.