Venäjä lopetti Syyrian pommitustauon, ensimmäiset iskut lentotukialus Amiraali Kuznesovilta

Itä-Aleppo on yhä syvemmässä ahdingossa uuden sotatalven kynnyksellä.

Ulkomaat
Romahtaneita kerrostaloja.
Maasota on jatkunut ilmapommitusten tauon aikanakin. Tällaisia tuhoja kuvattiin Aleppon lähellä al-Assadissa kylissä, jotka hallituksen joukot kertoivat vallanneensa viime viikolla. EPA

Venäjä on aloittanut suuren ilmahyökkäyksen Syyriassa. Puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi tiistaina, että itäiselle Välimerelle lähetetyltä lentotukialus Amiraali Kuznetsovilta nousseet koneet olivat tehneet aamupäivällä ensimmäiset iskunsa Idlibin ja Homsin maakuntiin.

Syyriaan on ammuttu myös risteilyohjuksia osana hyökkäystä, jonka kohteiksi Venäjä sanoo islamististen Isis- ja Jabhat al-Nursa-järjestöjen ammusvarastot ja koulutusleirit sekä tehtaat, joissa valmistetaan joukkotuhoaseita.

Syyrian oppositio ja Aleppon kaupungin asukkaat kertovat, että myös lähes kuukauden ilmapommituksitta olleeseen Itä-Aleppoon isketään jälleen. Asukkaiden lähettämissä tekstiviesteissä kuvataan pommitusta rajuksi. Myös uutistoimisto AFP:n kuvaaja kertoo nähneensä iskut kahteen itäiseen kaupunginosaan.

YK:n viimeiset avut itäaleppolaisille on jaettu

Venäjä hallituksen edustaja on kieltäytynyt kommentoimasta tietoa Itä-Aleppon pommitusten jatkamisesta.

Alue on ollut kesästä 2012 asti opposition joukkojen hallussa, mutta Isisin sotureita siellä ei ole. Yli neljännesmiljoona ihmistä elää alueella, jonne ei ole saatu apua heinäkuussa alkaneen piirityksen aikana, eikä sieltä ole päässyt poistumaankaan. Venäjän ajoittaisia turvakäytäviä on uskaltautunut käyttämään erittäin harva.

– Itä-Aleppossa on jaettu viimeiset sinne saadut YK:n elintarvikkeet. On hyvin vaikea sanoa, miten asukkaat selviävät siellä, sanoo Maailman ruokaohjelman WFP:n edustaja Bettina Lücher.

Itä-Aleppon tilanne on erityisen kriittinen, mutta miljoonat muutkin syyrialaiset elävät kädestä suuhun. Yli seitsemän miljoonaan arvioidaan olevan tilanteessa, jossa he eivät tiedä, mistä saisivat seuraavan aterian, kertoo WFP, joka jakaa joka kuukausi ruokaa yli neljälle miljoonalle syyrialaiselle.

Lihanviejämaasta tuli puutteenalainen

WFP ja YK:n elintarvike- ja maanviljelyjärjestö FAO kertovat elintarviketuotannon olevan koko Syyriassa vähäisempää kuin koskaan ennen. Niilläkin alueilla, joissa ei riehu sota, pellot ovat vlljelemättä siemenien, lannoitteiden ja traktorien polttoaineen puutteen vuoksi. Myös huono sää on koetellut viljelmiä.

Ennen sotaa Syyriassa tuotettiin 3,4 miljoonaa tonnia leipäviljaa; tänä vuonna luku on pudonnut puoleentoista miljoonaan tonnin, AFP ja FAO kertovat yhteisessä lausunnossaan. Hallituksen hallussa oleville alueille viljaa on kuitenkin luvassa Venäjältä, jonka kanssa hallitus on sopinut miljoonan viljatonnin kaupoista.

Syyria oli ennen sotaa lihanviejämaa. Nyt nautoja on 30 prosenttia vähemmän kuin ennen sotaa, ja lampaiden ja vuohien määrä on kutistunut 40 prosenttia. Siipikarjasta on kadonnut peräti 60 prosenttia, Lücher kertoo.

Lähteet: AP, Tass, Reuters, AFP