1. yle.fi
  2. Uutiset

Uniapnea aiheuttaa jopa kahden minuutin hengityskatkoksia – voi oireilla väsymyksenä ja kuorsaamisena

Uniapneataudissa hengityksen ahtautuminen unen aikana ja hengityskatkokset heikentävät unenlaatua, mikä aiheuttaa muun muassa väsymystä.

terveys
Aamutohtori: uniapnea ja sen hoito
Aamutohtori: uniapnea ja sen hoito

Uniapneasta kärsivät sadattuhannet suomalaiset, ja sen hinnaksi arvioidaan jopa 1,5 miljardia. Yksilön elämänlaatua sairaus voi huonontaa merkittävästi.

– Se tarkoittaa suurta henkilökohtaista kärsimystä. Se vie pahimmillaan huonon unen muodossa elämän pois, luonnehtii korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa Ylen aamu-tv:ssä.

Uniapnea tarkoittaa käytännössä hengityksen ahtautumista unen aikana tai jopa hengityskatkoksia. Näiden seurauksena uni voi jäädä katkonaiseksi tai liian kevyeksi.

– Hengityskatkokset voivat olla pahimmillaan 1,5 tai lähes kaksikin minuuttia, Peltomaa sanoo.

Pitkät katkokset voivat näkyä muun muassa huulten sinertymisenä sekä pulssin ja stressihormonien kohoamisena. Rasitus kohdistuu erityisesti sydämeen ja verenkiertoelimistöön, ja se muun muassa moninkertaistaa sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriöiden riskin. Lisäksi se on yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen ja aikuisiän diabetekseen.

Sairastaa voi huomaamattaan

Uniapnea ei ole vain miesten tai naisten tauti, vaan siitä voivat kärsiä kaikki. Tavallisempaa se on kuitenkin keski-iän ylittäneillä kuin nuoremmilla. Ylipaino lisää uniapnean riskiä, mutta sitä voi esiintyä myös normaalipainoisilla.

Sairautta ei välttämättä itse aina huomaa. Se voi näkyä esimerkiksi yöllisinä heräilyinä, unen levottomuutena, siinä, että aamulla herätään väsyneenä, aamupäänsärkynä, väsymyksenä myös päivällä tai useina yöllisinä käynteinä vessassa.

– Mutta toisaalta kaikilla potilailla ei ole kaikkia näitä ominaisuuksia. Joskus vaikeaakin uniapneaa sairastava potilas ei koe itseään väsyneeksi, Miikka Peltomaa sanoo.

Myös kuorsaus voi kertoa ongelmasta, sillä usein uniapneaan liittyy myös kuorsaamista.

– Uniapneatauti syntyy siitä, että on ahdasta nielussa. Samoilta seuduilta on kotoisin myöskin kuorsaus, joka on tavallaan lievin muoto uniapneataudin kirjoa.

Lievimmillään uniapnean hoidoksi voi riittää nukkumisasennon muuttaminen esimerkiksi niin sanotun univyön avulla tai uniapneakiskon käyttäminen. Keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneataudissa monen pelastus on CPAP-laite, jonka välityksellä huoneilmaa hengitetään pienellä ylipaineella nenämaskin kautta. Myös ylipainon väheneminen voi lievittää oireita.

Lähtökohtaisesti uniapneaa ei hoideta kirurgisesti, mutta esimerkiksi suuret, ahtauttavat nielurisat tai ahdas nenä voidaan hoitaa leikkauksella.

– Nielun leikkauksia, joita vielä parikymmentä vuotta sitten teimme aika ahkerasti, ei tehdä enää, koska niillä ei ole todettu tehoa uniapneatautiin. Kuorsauksen hoidossa saattaa joskus olla apua, mutta on väärin hoitaa kuorsauspotilas varmistamatta uniapneatautia, koska silloin hoidetaan vain ääntä, eikä uniapneatautia, Peltomaa kertoo.

Lue seuraavaksi