1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. naisjohtajat

Nainen, haluatko aivan huipulle? 5 reittiohjetta työelämän näköalapaikoille

Naisten ovi hallitukseen avautuu toimitusjohtajuuden kautta. Suomi oli kolmas, kun vertailtiin naisten osuutta EU-maiden suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa.

naisjohtajat
Viidessä suomalaisessa pörssiyhtiössä on nainen toimitusjohtajana. (vas ) Tecnotreen Padma Ravichander, Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola, Sanoma toimitusjohtaja Susan Duinhoven, Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko ja Sopranon toimitusjohtaja Kaisa Vikkula.
Viittä Suomen 120 pörssiyhtiöstä johtaa tällä hetkellä nainen. (vas.) Tecnotreen toimitusjohtaja Padma Ravichander, Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola, Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven, Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko ja Sopranon toimitusjohtaja Kaisa Vikkula.Tecnotree, Suominen, Sanoma, Marimekko, Soprano

Pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä neljännes on tällä hetkellä naisia. Lukumäärä on kasvanut hitaasti, mutta varmasti prosenttiyksikön vauhdilla viime vuodet, ilmenee Keskuskauppakamarin selvityksestä.

Suurten pörssiyhtiöiden hallituksessa naisten osuus oli korkeampi, 32 prosenttia. Keskikokoisten yritysten hallituksissa oli naisia neljännes ja pienissä yrityksissä viidennes. Kokonaan miehistä koostuva hallitus oli enää 12 yhtiössä. Selvityksessä oli mukana noin 120 pörssiyhtiötä.

Vertailtaessa EU-maiden suuria pörssiyhtiöitä, Suomi nousi kolmanneksi naisten määrässä Ranskan ja Ruotsin jälkeen. Ranskassa 39 prosenttia hallituksen jäsenistä on naisia ja Ruotsissa kaksi prosenttiyksikköä Suomea enemmän.

*1. Ensin toimitusjohtajaksi, sitten hallitukseen. *Noin 70 prosentilla pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä on tausta liiketoimintajohdossa ja lähes puolet on toiminut ennen toimitusjohtajana. Kun tarkastellaan naisten ja miesten taustaa ero on hätkähdyttävä. Naisista kolmannes ja miehistä yli puolet oli toiminut toimitusjohtajana ennen hallitusjäsenyyttä.

Leena Linnainmaa
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.Terhi Toivonen / Yle

– Naisen kannattaa hyvin varhaisessa vaiheessa miettiä, miten päästä liiketoimintojen johtajaksi, vaikka siellä alhaisemmalla tasolla. Etsiä monipuolisia tehtäviä, ettei olisi aina niissä samoissa tehtävissä, joista se eteneminen on vaikeampaa, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa vinkkaa.

Monella hallitukseen nousseella naisella oli talous- tai lakiasiainjohtajatausta. Viidessä suomalaisessa pörssiyhtiössä on nainen toimitusjohtajana tällä hetkellä. Vielä viisi vuotta sitten toimitusjohtajana ei ollut yhtään naista. Vain viidessä prosentissa suomalaisista pörssiyhtiöistä nainen on kiivennyt ylimpään tehtävään, hallituksen puheenjohtajaksi.

2. Tie hallitukseen ja toimitusjohtajaksi käy johtoryhmän kautta. Tänä vuonna naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä laski hieman 20 prosenttiin. Syynä oli se, että uusien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on vain 10 prosenttia naisia. Myös pienissä pörssiyhtiöissä naisten osuus laski selvästi viime vuodesta.

– Naisia ei ole kovinkaan paljon perustamassa startup-yrityksiä. Silloin kun yritys on kasvu-uralla ja menee pörssiin, johdossa on usein perustaja-omistajia, ja naisia ei niissä porukoissa ole kovin paljon, Linnainmaa harmittelee.

Naiset päätyvät yleensä tukitoimintojen johtoon kuten henkilöstö-, markkinointi- ja viestintäjohtajiksi, ja selvästi vähemmän liiketoimintajohtajiksi, jolloin heillä olisi vastuulla tietty sektori tai maantieteellinen alue. Tämä taas aukaisee paikan johtoryhmässä.

*3. Tekninen koulutus jyrää. *Suurin osa suomalaisista toimitusjohtajista on diplomi-insinöörejä, toiseksi eniten on kauppatieteilijöitä. Pörssiyhtiöiden johtotehtäviin nousseet naiset olivat miehiä koulutetumpia.

– Meidän teollisuusvaltainen rakenne on johtanut siihen, että insinööristä on tullut johtajana perinne. Ilman muuta suosittelisin naisille diplomi-insinöörikoulutusta. Varsinkin kun on teknologinen murros ja tulee uusia innovaatioita. On aivan mahtavia mahdollisuuksia, vaikka terveydenhuoltoalalla saada aikaan uusia hyviä keksintöjä, Linnainmaa toteaa.

Pörssin suurimmalla alalla teollisuustuotteissa ja -palveluissa oli naisia liiketoimintajohtajina alle kolme prosenttia. Naisjohtajien osuus oli suurin energia- ja terveydenhuoltosektoreilla.

4. Naisjohtajien määrä nousee tulevaisuudessa. Naisten osuus johtoryhmissä kasvaa nuoremmissa ikäluokissa, ja nykyisin kolmannes alle 40-vuotiaista johtoryhmän jäsenistä on naisia. Nuoret naiset suuntavat myös enemmän liiketoimintatehtäviin.

Vanhemmissa ikäluokissa tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Johtajanaisille tapahtuu jotain parhaassa uranosteessa neli-viisikymppisenä eli juuri siinä iässä, kun heidän pitäisi edetä toimitusjohtajaksi.

– Johtoryhmäpaikat ovat kovin tuulisia. Mahtaako naisten ura aina kestää eli jääkö heitä matkan varrelle? Heitä saattaa siirtyä toisiin tehtäviin. Toisaalta julkisuudessa puhutaan kevyemmin ottamisesta. Onko tämä 24/7-kulttuuri käynyt liian raskaaksi? Ollaanko liian tunnollisia tai eikö haluta käyttää kaikkea aikaa johtamiseen, Linnainmaa pohtii syitä.

*5. Naiskiintiöt vai ei? *Ranskassa 40 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on pitänyt olla naisia vuodesta 2011. Suomessa taas luotetaan itsesääntelyn voimaan hallinnointikoodin ja hallituksen periaatepäätöksen muodossa. Pörssiyritysten on noudatettava monimuotoisuuden periaatetta hallitusta muodostettaessa ja poikkeamat tästä – eli miksi naisia ei ole valittu yhtiön hallitukseen – pitää perustella julkisesti.

Maan hallitus voi halutessaan säätää kiintiön, mikäli suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole vähintään 40 prosenttia molempia sukupuolia vuoteen 2020 mennessä.

Lue seuraavaksi