Onko vanhemman sometus välinpitämätöntä väkivaltaa? Näin vastaavat tutkijat

Vanhempien somettamista kritisoiva kampanja on herättänyt paljon keskustelua. Mobiililaitteiden käytön lisääntyminen tuskin kuitenkaan muuttaa sitä tosiasiaa, että suomalaiset isät ja äidit viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin.

lapsiperheet
Hesaria luetaan.
Kalevi Rytkölä / Yle

Ihmetystä. Suuttumusta. Pahoittelua.

Helsingin kaupunki aloitti viime perjantaina kampanjan (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on nostaa esiin pienten lasten laiminlyöntiä. Huomiota on riittänyt siitä lähtien, kun Mainonnan eettisen neuvoston kerrottiin saaneen useita kanteluita kampanjasta.

Moni on loukkaantunut kampanjan lehtimainoksista ja elokuvateattereissa esitettävistä videoista. Etenkin iskulause "välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa" rinnastettuna kodissa riehuviin lapsiin ja hymyssä suin tablettia käyttävään äitiin on suututtanut ihmisiä.

Helsingin kaupunki pahoitteli (siirryt toiseen palveluun) tiistaina, että jotkut ovat loukkaantuneet. Kaupungin mukaan taustalla on kuitenkin ammattilaisten huoli siitä, että aikuiset eivät aina huomioi lasta riittävästi.

Mutta onko välinpitämättömyys väkivaltaa?

Tablettiäitien äimistelystä uuden vanhemmuuden pohtimiseen

Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen tutkii työkseen lasten kaltoinkohtelua ja sen ehkäisyyn liittyviä teemoja. Hyvärisen mukaan kaupungin kampanjan vertaus on liian kärjistetty ja ontuva, mutta aivan päätön se ei ole.

– Välinpitämättömyyttä voidaan ajatella hyvin laajalle väkivallan skaalalle. Lasten vakavilla laiminlyönneillä on dramaattisia seurauksia, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Hyvärisen mukaan paljon tiedetään myös positiivisista vaikutuksista: lapsen kehityksen kannalta yksi tärkeimmistä elementeistä on vuorovaikutus vanhemman kanssa.

"Tablettiäitien" ja mainoskampanjasta nousseen kohun sijaan Hyvärinen kiinnittäisikin nyt huomion varsinaiseen asiaan eli lasten hyvinvoinnin parantamiseen.

– Suomessa on viime vuosikymmeninä onnistuttu vähentämään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mikä näkyy muun muassa ruumiillisen kurituksen tuomitsemisen yleistymisessä. Seuraavaksi pitää voida siirtyä uusiin aiheisiin, kuten hyvän vanhemmuuden pohtimiseen.

Entä kuinka paljon vanhempien somettaminen ja vastaava toiminta todella vie aikaa tuolta hyvältä vanhemmuudelta?

Tilastointi laahaa teknologian muuttaman arjen perässä

Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen on selvittänyt suomalaisten lapsiperheiden ajankäyttöä 2000-luvulla. Miettisen ja hänen kollegansa neljä vuotta sitten julkaiseman katsauksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella näyttää siltä, että tilanne ei ole läheskään niin surkea kuin voisi kaikesta kiirepuheesta päätellä.

Vapaa-aikaa on tullut viime vuosikymmeninä lisää, ja isät ovat ottaneet entistä enemmän vastuuta lastenhoidosta. Tutkijat kirjoittavat, että vanhemmat käyttävät perheeseensä enemmän aikaa kuin ehkä koskaan aiemmin.

Mutta: aineisto perustuu Tilastokeskuksen tietoihin vuodelta 2010, ja uutta raporttia saadaan odotella vuoteen 2020. Nopean teknologisen kehityksen seurauksena tottumuksetkin ovat muuttuneet ripeään tahtiin.

– Mobiililaitteiden käyttö ei näkynyt kuusi vuotta sitten tilastoissa niin voimakkaasti kuin se todennäköisesti nyt näkyisi. Muutos lienee suurin nuorissa ja nuorissa aikuisissa, sanoo tutkija Anneli Miettinen.

Tästä huolimatta Miettinen uskoo, että lapsiperheissä tehdään edelleen paljon muutakin kuin tuijotetaan ruutua.

– Vanhemmat viettävät ja haluavat viettää yhä enemmän aikaa lastensa kanssa. Tämä trendi on näkyvissä myös muualla maailmassa.