Piittaamattomuutta? Vesilaitoksilla ihmetellään vessanpyttyyn päätyviä tavaroita

Vessanpyttyyn päätyy paljon sinne kuulumatonta tavaraa. Vesilaitosyhdistyksen ja vesihuoltolaitoksen yhteinen kampanja pyrkii kiinnittämään huomiota erityisesti kemikaaleihin ja estämään niiden päätymisen viemäriin.

jäteveden käsittely
Jätettä Påttin jätevedenpuhdistamossa
Jätettä Påttin jätevedenpuhdistamossaAntti Haavisto / Yle

Vessanpyttyyn päätyy usein sellaista tavaraa, mitä sinne ei kuuluisi. Vaikka monilla on tietämystä, mitä sinne saa laittaa, ei ohjeistusta noudateta. Miksi?

– Sitä ollaan tässä mietitty, huokaa vaasalaisen Påttin jätevedenpuhdistamon käyttöpäällikkö Milla Vesala.

Valtakunnallisen Pytty-kampanjan tavoitteena on herättää huomiota arjessa käytettäviin vaarallisiin kemikaaleihin ja estää niiden päätyminen viemäriin. Vesilaitosyhdistyksen ja vesihuoltolaitosten yhteisessä kampanjassa on mukana myös Vaasan Vesi.

Sinne saa laittaa vain sitä itseään, kaikki muu tavara roskikseen.

Milla Vesala

Muistisääntö on vaasalaisen jätevedenpuhdistamon mukaan hyvin yksinkertainen, mitä vessanpyttyyn saa laittaa.

– Sinne saa laittaa vain sitä itseään, kaikki muu tavara roskikseen, Vesala toteaa.

Esimerkiksi viattomalta ja pieneltä kuulostava tops-puikko ei kuulu vessan pyttyyn.

– Niitä kun kertyy tarpeeksi paljon, niin haittaa ne tekevät, Vesala kertoo.

Påttin jätevedenpuhdistamon käyttöpäällikkö Milla Vesala tarkkailee veden laatua
Påttin jätevedenpuhdistamon käyttöpäällikkö Milla Vesala tarkastelee koneelta veden laatuaAntti Haavisto / Yle

Lääkkeet ja liuottimet pahimpia

Erityisesti lääkkeet ovat jätevedenpuhdistamoille ongelmallisia. Osa lääkeaineista pystytään Vesalan mukaan puhdistamaan, mutta osa siitä kulkeutuu prosessin läpi.

– Ja sitten ne päätyvät mereen ja siellä aiheuttavat haittaa kaloille ja muille vesieliöille. Siksi lääkeaineet apteekkiin, Milla Vesala kertoo.

Vesalan mukaan mereen päätyvän puhdistetun jäteveden laatu on määritelty ympäristölupaehdoissa. 45 vuoden aikana laitteisto on kehittynyt niin paljon, että mereen päätyvä vesi on hyvälaatuista.

Toinen erityisen ongelmallinen on jäte ovat erilaiset maalit ja liuottimet. Jäteveden puhdistamiseen käytetään bakteereja. Jos viemäriin laitetaan iso määrä liuottimia, ne ovat haitaksi bakteereille ja täten veden laadulle, Vesala kertoo.

Jäteveden ja puhdistetun veden ero
Påttille päätyvän veden ja puhdistetun veden ero on selkeästi nähtävissä.Antti Haavisto / Yle

15 000 kuutiota vettä

Normaalipäivinä pumppaamojen kautta Påttille kulkeutuvan veden määrä on noin 15 000 kuutiota päivässä. Laitoksessa puhdistetaan koko Vaasan kaupungin jätevedet sekä osa naapurikuntien Mustasaaren ja Maalahden jätevesistä. Jätevesien määrä vaihtelee johtuen sade- ja sulamisvesien määrästä, ja on noin 6-7 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Viemäriverkostoon kuuluu yli 130 jätevedenpumppaamoa Vaasan ja naapurikuntien alueella. Kokonaisena vessanpyttyyn päätyvä pyyhe on todennäköisesti riekaleina jätevedenpuhdistamolle päätyessään.

– Jos meille tulee esimerkiksi hyvin kiintoainerikasta vettä, niin meillä on täällä laitoksella monia kiintoaineantureita tulevan veden päässä. Meillä on tietyt hälytysrajat näille eli jos liian suuri kiintoainemäärä tulee, niin täällä automaatiossa tapahtuu hälytys, Vesala kertoo.

Vesalan mukaan kiintoainehälytykset ovat suhteellisen harvinaisia. Vuodesta 1971 käytössä olleen Påttin jätevedenpuhdistamoon on veden mukana monenlaista tavaraa. Rintaliivejä, sukkahousuja, pitkiä kalsareita ja tekohampaita.

– Ennen minun työuraani täällä oli tekohammaskokoelma ja onpa joku käynyt sovittamassakin sopivia tekareita ja ilmeisesti ottanut mukaansa, Vesala kertoo historiasta.