Mielisteleekö Finanssivalvonta valvottavia yhtiöitä salailullaan? - Johtajalta hämmentävä lausunto A-studiossa

Johtaja Anneli Tuomisen eiliset puheet Ylen A-studiossa poikkeavat Finanssivalvonnan aiemmista, muun muassa oikeuteen toimittamista kannanotoista.

julkinen tieto
Anneli Tuominen
Johtaja Anneli Tuominen kiistää, että Finanssivalvonta olisi vedonnut asiakirjajulkisuuskysymyksessä sen ja valvottavien suhteen vaarantumiseen.

Finanssivalvonnan tehtävänä on huolehtia muun muassa siitä, että pörssiyhtiöt antavat sijoittajille kunnollista tietoa yhtiöstä. Finanssivalvonta on kuitenkin viime vuodet taistellut oikeudessa, jotta se voisi jatkaa valvonta-asiakirjojensa salaamista yleisöltä. Viraston linjana oli pitkään se, että valvontatoimiin liittyviä asiakirjoja ei luovuteta.

Miksi pyydettyjä papereita ei ole haluttu antaa? Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen väitti tiistai-iltana A-studiossa, että Finanssivalvonta ei ole perustellut linjaansa viranomaisen ja valvottavien välisen suhteen vaarantumisella.

_Juontaja: Sanotte usein, että jos te luovuttaisitte näitä tietoja, se vaarantaisi teidän suhteet valvottaviin. _

Anneli Tuominen: Se nyt ei kyllä pidä paikkansa.

_Juontaja. Eli teitä on siteerattu monta kertaa väärin? _

_Anneli Tuominen: Joo. Se saattaa jossain erityistapauksissa olla niin, että... _

_Juontaja: Sanoit myös sen eilen puhelimessakin minulle? _

_Anneli Tuominen: Se että me annetaan... Nyt on kyllä väärinkäsitys. Se, että meidän suhde valvottaviin huononisi siitä, että me annamme tietoja ulos, niin sehän ei pidä paikkansa. Meidän pitää olla varuillaan, että me emme anna tietoja, jotka ovat liikesalaisuuksia. _

Finanssivalvonta on kuitenkin toistuvasti vedonnut valvojan ja valvottavien yhtiöiden välisen luottamussuhteen vaarantumiseen.

– Luottamuksen puuttuminen vaarantaisi siten olennaisesti tarkastus- ja valvontatoiminnan tehokkuutta, Finanssivalvonta totesi vastauksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tuolloin käsittelyssä ollut valitus liittyi salattuihin Talvivaaran asiakirjoihin.

Tuorein esimerkki luottamuksellisuuden painottamisesta on vain reilu kuukausi sitten valmistunut Finanssivalvonnan oma julkaisupolitiikkaa koskeva linjaus (siirryt toiseen palveluun).

– Valvonnan tehokas toteuttaminen edellyttää valvontasuhteen luottamuksellisuutta. Luottamuksellisuus tukee sitä, että valvottava toimittaa kaikki valvonnan edellyttämät tiedot valvojalle tarvitsematta pelätä niiden perusteetonta julkituloa, Finanssivalvonta toteaa asiakirjassa.

Tiedonsaanti perustuu lakiin, ei luottamuksen tunteeseen

Luottamussuhteen ylläpitoon vetoaminen ei ole kuitenkaan vakuuttanut oikeusistuimia. Elokuussa antamassaan päätöksessä Helsingin hallinto-oikeus tyrmäsi Finanssivalvonnan näkemyksen. Tapaus liittyi työeläkeyhtiöiden liiketoimia koskeneisiin asiakirjoihin.

– Tietojen pyytäminen ja velvollisuus niiden antamiseen seuraa suoraan mainitusta laista eikä siten edellytä valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitetun erityisen luottamussuhteen olemassaaan oloa. Finanssivalvonta ei ole voinut kieltäytyä tietojen antamisesta luottamussuhteen vaarantumisen ja siitä aiheutuvan valvonnan vaikeutumisen perusteella, oikeus totesi.

Korkeimman hallinto-oikeuden Talvivaara-asiakirjoja koskevassa kesäkuisessa ratkaisussa muistutettiin samasta asiasta: Finanssivalvonnalla on lakiin perustuva oikeus saada tietoja valvottavilta yhtiöiltä. Oikeus tyrmäsi pääosin asiakirjojen salaamisen.

Oikeuden päätösten takia Finanssivalvonnan on ryhdyttävä noudattamaan normaalia viranomaisten käytäntöä, jossa jokainen pyydetty asiakirja käydään erikseen läpi. Tarvittaessa niistä voi mustata kohdat, joissa on esimerkiksi julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä liikesalaisuuksia.

Valvottavien kanssa me käyttäydymme korrektisti, mutta me olemme se valvoja, joka sitten lopulta päättää.

Anneli Tuominen, Finanssivalvonnan johtaja

Eläkeyhtiö varoitti “julkisuusriskistä”

Hallinto-oikeus määräsi elokuussa Finanssivalvonnan antamaan toimittajalle tiedot eläkeyhtiöiden huomattavista ja poikkeuksellisista liiketoimista asiakkaidensa kanssa.

Tuolloin ihmetystä herätti se, että Finanssivalvonta ei kertonut päätöksestä julkisesti. Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan Finanssivalvonta oli sen sijaan tiedottanut päätöksestä valvottaville eläkeyhtiöille, minkä jälkeen Varma oli kiirehtinyt varoittamaan omia asiakkaitaan “julkisuusriskistä”. Varma myös tiesi, että Finanssivalvonta harkitsee päätöksestä valittamista. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ei osannut tuolloin selittää Helsingin Sanomille, mistä eläkeyhtiö oli saanut ennakkotiedon valitusaikeista.

Tuominen kiisti eilen A-studiossa, että Finanssivalvonnalla olisi tarvetta mielistellä valvottaviaan.

– Valvottavien kanssa me käyttäydymme korrektisti, mutta me olemme se valvoja, joka sitten lopulta päättää, Tuominen sanoo.

_Jutun kirjoittaja teki artikkelissa mainitun valituksen vuonna 2013, kun Finanssivalvonta ei halunnut luovuttaa MTV:n 45 minuuttia -ajankohtaisohjelman toimituksen pyytämiä Talvivaara-asiakirjoja. _