Halpa konsti voi säästää isot rahat – jääpadot yritetään nyt estää kelluvien köysien avulla

Virtaaviin jokiin talvella muodostuvat hyydepadot pyritään estämään joen poikki asennettavilla köysillä, jotka pienentävät veden pintavirtausta ja synnyttävät jokeen jääkannen.

Pohjois-Savo
Pohjois-Savon ely-keskuksen rakennusmestari Markku Hyttinen.
Rakennusmestari Markku Hyttinen asensi hyytököyttä Lampaanjoen poikki keskiviikkona.Sakari Partanen/Yle

Hyyde- eli jääpatojen aiheuttaminen vahinkojen torjunta on kallista ja hankalaa. Yksistään Pohjois-Savossa oli viime talvena 30 kohdetta, jossa hyydepatoja jouduttiin kaivamaan auki kaivinkoneilla tai räjäyttämään dynamiitilla. Kustannuksia kertyi 100 000 euroa.

Yksi hankalimmista kohteista maakunnassa on Lampaanjoen Pitkäkoski Pielavedellä, jossa on rakennuksia joen molemmin puolin ja hyydejään paksuus on ollut enimmillään jopa kolme metriä. Pitkäkoskella onkin jouduttu käyttämään kaivinkoneita lähes joka talvi kilometrin matkalla joen varressa.

Nyt Pitkäkoskella kokeillaan jääpatojen ehkäisyyn hyytököysiä. Ne ovat viisi senttiä paksuja köysiä, joihin laitetaan kellukkeiksi veneen lepuuttajia.

– Tarkoitus on saada veden pintavirtausta pienenemään ja muodostumaan jokeen jääkansi. Sen alla vesi ei pääse jäähtymään niin pahasti ja hyydöt sen myötä pienenevät, sanoo rakennusmestari Markku Hyttinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Pitkäkosken hyydepatojen purkamista kaivinkoneella Pielavedellä tammikuussa 2016.
Hyydepatojen purkamista Pitkäkoskella tammikuussa 2016.Pohjois-Savon ELY-keskus

Kaakkois-Suomessa hyytököysiä on jo testattu ja niistä on saatu hyviä kokemuksia Kymijoella, sanoo rakennusmestari Hyttinen. Myös yli-insinööri Mikko Huokuna Suomen ympäristökeskuksesta pitää menetelmää lupaavana ja ennen kaikkea kustannustehokkaana.

Lampaanjoen Pitkäkosken lisäksi hyytököysiä kokeillaan Pohjois-Savossa tänä talvena myös Puntijoen Paasikoskella Nilsiässä.

– Toivotaan, että nämä auttavat. Ensi keväänä ollaan sitten viisaampia, sanoo rakennusmestari Markku Hyttinen.