Halpa kodinkone voi päätyä vaaralliseksi jätteeksi Afrikkaan

Elektroniikkajätteen määrä kasvaa maailmassa. YK:n raportin mukaan suuri osa siitä päätyy kierrätyksen sijaan kehitysmaihin.

kierrätys
Elektroniikkajätteen polttamista
Poika polttaa elektroniikkajätettä Agbogbloshien kaatopaikalla saadakseen talteen arvokkaita metalleja. Accra, Ghana 2008.Jane Hahn / EPA

Kulutuksen kääntöpuolena on siitä syntyvä jäte. Sekä kuluttajat että EU haluavat eroon elektronisten laitteiden ja kodinkoneiden kertakäyttökulttuurista. Tilalle halutaan kestävämpiä ja ekologisempia koneita.

Jatkuvasti kasvava elektroniikkajätteen määrä on myös suuri maailmanlaajuinen ongelma. YK:n yliopiston (UNU) raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaatopaikalle päätyvän sähköromun määrä lisääntyy vuosittain kaksi miljoonaa tonnia. Vuonna 2014 tehty ennuste tänä vuonna tuotetun elektroniikkajätteen määrästä on 45,7 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2014 tuotetusta elektroniikkajätteestä kierrätettiin vain 6,5 miljoonaa tonnia.

Vaarallinen jäte päätyy kehitysmaihin

Vaikka teollistuneet länsimaat tuottavat pääosan elektroniikkajätteestä, päätyy siitä suuri osa kehitysmaihin. Euroopasta on viety paljon sähkölaitteita varsinkin Länsi-Afrikkaan kaatopaikoille ja purettavaksi.

Yksi tällaisista kaatopaikoista sijaitsee Ghanan pääkaupungissa Accrassa. Siellä elektroniikkalaitteet puretaan ja niistä erotetaan arvokkaat metallit. Metallien erottaminen tapahtuu nuotiossa polttamalla, jolloin ilmaan ja maaperään pääsee myrkyllisiä sekä terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Saastuneella alueella myös lapset etsivät kaatopaikoilta elektroniikkaromua ja osallistuvat sen kierrätykseen.

Euroopassa tuotettiin 15,6 kiloa elektroniikkajätettä asukasta kohden. Afrikassa vastaava luku oli vain 1,7 kiloa asukasta kohti, sanoo raportti.

Suomessa elektroniikkajätettä jokaista asukasta kohti kertyy vuosittain yli 20 kiloa. Tästä kerätään talteen noin puolet. Talteen kerättävä määrä on kuitenkin EU-maiden kärkeä.

EU-direktiivin mukaan sen jäsenmailla on velvoite kerätä talteen jokaista asukasta kohti vähintään neljä kiloa elektroniikkajätettä vuosittain. Muutamat EU-maat jäävät tämän alle, selvittää grafiikassaan EU:n alainen tilastokeskus Eurostat (siirryt toiseen palveluun).

Lainsäädäntö rajoittaa vientiä, mutta valvonta on hankalaa

EU:n lainsäädäntö ja vientirajoitukset sallivat ainoastaan toimivien laitteiden viennin unionin ulkopuolelle. Usein elektroniikkajäte naamioidaan käytetyksi tavaraksi tai hyväntekeväisyydeksi.

Suomessa vastuu sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuollosta on laitteiden valmistajilla ja maahantuojilla. Lisäksi lain mukaan ensisijaisesti pitäisi selvittää laitteen uudelleenkäytön mahdollisuus, ja vasta toissijaisesti kierrättää.

Toimimattomat laitteet voi Suomessa toimittaa kierrätyskeskuksiin, virallisiin jätteiden vastaanottopisteisiin, tai kodinkoneita myyviin kauppoihin.

Elektroniikkajätevuori voi olla mineraalikaivos

Yksi sähköromu ei ole arvokas, mutta tonni elektroniikkajätettä voi olla. Sähkölaitteet sisältävät tavallisten kierrätettävien metallien lisäksi myös jalometalleja, kuten kultaa ja hopeaa.

YK:n yliopiston raportin mukaan vuonna 2014 kaatopaikalle kipatun sähköromun sisältämän kullan arvo olisi talteen kerättynä ollut yli 10 miljoonaa euroa.

Yle kertoi keskiviikkona, että kodinkonekorjaaja ei ostaisi alle 500 euron pyykinpesukonetta. Korjaajan mielestä halvat koneet eivät ole kestäviä.

Juttua korjattu 28.11.2016 klo 12:36: EU-direktiivin mukaan sen jäsenmailla on velvoite kerätä talteen vähintään neljä kiloa elektroniikkajätettä vuosittain. Lisätty lauseeseen sanat jokaista asukasta kohti.