Vaipat ovat kierrättäjän murheenkryyni – jatkossa nekin kaatopaikan sijaan poltettavaksi

Jäteasetusten muuttumisen myötä sekajätteen kaatopaikalle penkkaaminen loppuu, ja jäte poltetaan jätevoimalaitoksissa. Tämä koskee esimerkiksi valtavaa määrää vaippajätettä.

jätteet
Sekajätteitä kaatopaikalla
Sekajätteet poltetaan viimeistään ensi vuoden alusta lähtien.Niko Mannonen / Yle

Kaiken orgaanisen jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle kiellettiin 2016 vuoden alusta. Poikkeusluvalla, esimerkiksi Kainuussa, jätettä on voinut kuitenkin viedä kaatopaikalle vielä tämän vuoden aikana. Viimeistään ensi vuoden alusta lähtien kaikki sekajäte poltetaan.

Tämä koskee esimerkiksi kertakäyttövaippoja ja hygieniatuotteita, joista kertyy valtavasti jätettä. Nekin päätyvät pian polttoon.

– On jopa arvioitu, että vaipat ovat suurin yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajäte. Terveyssiteet ynnä muut sellaiset ovat huomattavan pieni ongelma tähän verrattuna, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Polttaminen on huomattavasti ympäristöystävällisempää.

Eero Piirainen

Nissinen laskeskelee, että yhden lapsen kertakäyttövaipoista syntyy 30 kuukauden vaippakauden aikana jätettä noin 1 500 kiloa.

– Ja kun Suomessa yhden ikäluokan koko on noin 60 000, syntyisi vaippajätettä vuodessa jopa 75 000 tonnia, jos kaikki lapset käyttäisivät kertakäyttövaippoja. Arvio on suunta-antava, sillä kaikki lapset eivät käytä kertakäyttövaippoja.

– Se on aikamoinen määrä, kun ottaa huomioon, että yhdessä roska-autossa on karkeasti ottaen noin 30 tonnia jätettä, Nissinen jatkaa.

Järkevin hävitystapa riippuu jätteestä

Jotta muutos sekajätteen kaatopaikalle sijoittumisesta energiaksi polttamiseen hahmottuisi ihmisille paremmin, kulkee entinen sekajäte nykyään sekajäte energiaksi -nimellä. Siihen, mikä on jätteen järkevin ja taloudellisin hävitystapa, löytyy erilaisia näkökulmia.

– Polttaminen on huomattavasti ympäristöystävällisempää. Materiaalin sisältämä energia käytetään hyödyksi. Kun jätettä penkattiin aiemmin, se jäi penkkaan ja sen orgaaninen aine muodostaa taas metaania, joka on aika voimakas ilmastoa lämmittävä kaasu, kertoo Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Ekokympin ympäristöpäällikkö Eero Piirainen.

Jätekeskus
Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikön mukaan lähtökohtana pitäisi olla talousjätteen määrän vähentyminen.Niko Mannonen / Yle

Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissisen mukaan ei voi sanoa yksiselitteisesti, mikä on järkevin tapa hävittää jätteitä. Se riippuu täysin jätteen laadusta ja jätehuollon kokonaisuudesta. Jätteen polttamisellakin on omat ympäristövaikutuksensa.

– Kun jäte poltetaan, karkeasti kolmasosa siitä muuttuu tuhkaksi, joka pitää myös sijoittaa jonnekin. Kaksi kolmasosaa muuttuu erilaisiksi kaasuiksi, joista haitalliset aineet pitää sitten puhdistaa piipun päästä pois. Siitäkin tulee omat savukaasunpuhdistusneutralointijätteensä. Osa kaasusta päätyy ilmakehään, Nissinen kertoo.

Osittain öljystä tehdyistä kertakäyttövaipoista pääsee fossiiliperäisiä kasvihuonepäästöjä jätteenpolttolaitoksen piipusta.

Lähtökohta jätteen määrän vähentämisessä

Suojelupäällikkö Jouni Nissisen mukaan joissain tapauksissa myös jätteen sijoittaminen kaatopaikalle saattaa olla paras vaihtoehto, etenkin pitkällä aikavälillä katsottuna.

– Jos esimerkiksi juuri sillä hetkellä kyseiselle materiaalille ei ole mitään järkeviä kierrätystapoja. Materiaali on kaatopaikalla odottamassa kasoissa tulevia vuosikymmeniä, ja jossain vaiheessa materiaalille onkin kysyntää, jolloin on mielekästä hakea pois se kaatopaikalta ja ottaa hyötykäyttöön.

Polton lisääminen ei saisi estää materiaalikierrätyksen lisääntymistä.

Jouni Nissinen

Nissisen mielestä lähtökohdan pitäisi kuitenkin olla jätteen määrän vähentämisessä.

– Ihan olennainen asia on, että polton lisääminen ei saisi estää materiaalikierrätyksen lisääntymistä. Lähtökohta on se, että jätehuollossa pitäisi ensin saada kierrätysasiat kuntoon. Ja sitten pitää katsoa, mitä jäljellä olevasta jätteestä on sellaista, mitä ei pystytä kierrättämään. Sen osalta polttolaitos voi olla ihan mahdollinenkin ratkaisu.

Kainuussa meneillään siirtymävaihe

Kainuussa ollaan parhaillaan siirtymässä sekajätteen polttoon. Kuluva vuosi on toimittu poikkeusluvalla, mutta vuoden alusta lähtien sekajätteet tullaan pääosin polttamaan vastavalmistuneessa Riikinvoiman ekovoimalaitoksessa Leppävirralla.

Varsinainen kaupallinen toiminta alkaa vuoden alusta. Vielä loppuvuoden ajan jätteitä kuljetetaan Riikinvoimaan koepolton nimissä.

Kainuussa jätettä syntyy vuoden aikana noin 12 000 tonnia.