Guggenheimia vastustava Osku Pajamäki A-studiossa: "Rahat menevät New Yorkiin"

Guggenheim-säätiön puheenjohtaja Ari Lahti pitää museota hyvänä investointina niin Helsingin kaupungille kuin valtiollekin.

politiikka
A-studio keskiviikkona 16.11.
Osku Pajamäki ja Ari Lahti olivat vieraana keskiviikon A-studiossa.

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Osku Pajamäki (sd.) arvelee, että Guggenheim Helsinki -hanke saattaa mennä läpi sekä kaupunginhallituksessa että -valtuustossa vihreiden tuella.

Pajamäki kommentoi asiaa keskiviikkoillan A-studiossa.

Pajamäki itse vastustaa hanketta, koska investointi on hänen mielestään liian suuri Helsingille ja paikka, johon museota suunnitellaan, on Pajamäen mielestä sellainen, että siihen pitäisi saada suomalaisten omaa osaamista kuvastava toimija.

Niin ikään keskusteluun osallistunut Guggenheim-säätiön puheenjohtaja Ari Lahti huomautti Pajamäelle, että tällä hetkellä Guggenheimille suunnitellulla tontilla on parkkipaikka.

Lahti puolusti hanketta toteamalla, että museo on erittäin hyvä investointi sekä Helsingin kaupungille että Suomen valtiolle – tosin hallitus ei halua valtion rahaa hankkeeseen laittaa.

Lisäksi Lahti uskoo, että museo olisi turistivetonaula Helsingille. Hänen mukaansa esimerkiksi Guggenheim Bilbaossa käy tänä vuonna noin 1,3 miljoonaa taiteen ystävää.

Lahti myönsi A-studiossa, että museon pyörittäminen itsessään ei ole hyvä bisnes, mutta museo tuo matkailijoita, verotuloja ja työpaikkoja.

– Tämä luo noin 1 200 työpaikkaa rakennusvaiheessa ja noin 400 varsinaisessa toimintavaiheessa. Palkkasumma on 20 vuoden aikana noin 260 miljoonaa euroa, hän huomautti.

Pajamäki totesi, että mikä tahansa hanke, vaikka tuohivirsumuseo, tuottaa samat verotuotot.

– Tästä hyötyy Guggenheim New York -säätiö; se saa joka vuosi noin neljä miljoonaa euroa. 20 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana lisenssimaksusta, 20 miljoonaa hallintamaksusta. Lisäksi arvioisin, että joka vuosi 3,2 miljoonan euron näyttelybudjetista menee 2–2,5 miljoonaa New Yorkin säätiölle.

Guggenheim-säätiön Lahti: Rahaa tarvitaan maailmanluokan museoon

Pajamäki muistutti, että Helsingin kaupunki antaa tontin ilmaiseksi, rakentaa tontin, maksaa suurimman osan investoinnista, maksaa osan käyttömenoista, ja jos investoinnit ylittyvät, Helsinki kantaa vastuun.

– Ja jos nämä epärealistiset tulo-odotukset eivät pidä paikkaansa, silloinkin Helsinki kantaa vastuun, koska ei Guggenheim-säätiöllä ole rahaa Helsingissä, Pajamäki huomautti.

Lahden mukaan helsinkiläiseltä veronmaksajalta ei mene lisenssimaksua, koska se on kerätty yksityisiltä tahoilta.

Lahti totesi myös, että Guggenheim Helsinki maksaisi palvelu- ja ohjelmistomaksua enimmillään miljoona euroa vuodessa, jota vastaan museo saisi paljon työtä New Yorkista. Sekään ei Lahden mukaan menisi Helsingin kaupungin pussista. Pajamäen puheet 3,2 miljoonan euron näyttelybudjetista New Yorkiin menevistä rahoista Lahti leimasi täydeksi pupuksi.

– Me maksamme miljoonan euron palvelu- ja ohjelmistomaksuilla näyttelykuluja, Lahti totesi.

Pajamäen mainitsema 3,2 miljoonan euron vuosittainen summa menee Lahden mukaan muualle kuin Guggenheimille.

– Siinä on valtava määrä suunnittelua, siinä on markkinointia... Me olemme tekemässä maailmanluokan museota, tänne täytyy houkutella ne asiakkaat.

Pajamäki muistutti, että markkinoinnille on oma budjetti. Lisäksi hän ihmetteli, mihin tarvitaan Guggenheimin nimi, jos Suomi ei käytä Guggenheimin resursseja.

– Se raha ei mene Guggenheimille, Lahti toisti.

Lahti kertoi rahaa menevän esimerkiksi siihen, että Guggenheim Helsingin pitää lainata teoksia muista museoista, jotta museoon saadaan huippunäyttelyitä.

– Voi olla, että joudumme maksamaan lainatuista teoksista vuokraa. Riippuu tehtävästä sopimuksesta.

Lahti myönsi, että teoksien vuokraaminen voi olla kallista, mutta hän korosti, että museoon on tarkoitus tuoda huippunäyttelyitä.

– Kuljetukset, vakuutukset, järjestelytyö, koko se osaaminen... Siinä on valtava määrä kuluja, Lahti perusteli rahantarvetta.

Pajamäki myönsi puolestaan, että Guggenheimin näyttelyt ovat varmasti huippunäyttelyitä, mutta hän muistutti, että myös esimerkiksi Ateneumissa, Kiasmassa tai Helsingin taidemuseossa on huippunäyttelyitä.

– En ymmärrä, miksi ne pitää rakentaa tämän säätiön kautta ja miksi Helsingin kaupungin pitää antaa koko rahoitus. Nythän Helsinki maksaa 80 miljoonaa euroa rakentamisesta, lisäksi Helsinki takaa 35 miljoonan euron lainan, joka papereissa on merkitty vuokraksi. Kun säätiö maksaa takaisin lainanlyhennyksiä ja -korkoja, sitä kutsutaan vuokraksi, Pajamäki ihmetteli.

Pajamäen mukaan rahoitus on muodostettu näin, jotta yksityisen rahan osuus näyttäisi suuremmalta.

– On totta, että lisenssimaksuun on kerätty yksityinen raha ja sitten on 15 miljoonan euron sijoitus. Mutta tämä on noin 200 miljoonan euron hanke, Pajamäki korosti.

Lahti tyrmäsi Pajamäen puheet 200 miljoonan euron hankkeesta.

– Tässä menevät nyt numerot aika onnellisesti sekaisin. Minusta tämä on erittäin hyvä investointi, joka houkuttelee merkittävästi lisää matkailijoita.

"Ei ole pohdittu vaihtoehtoja"

Lahden mukaan Helsingin kaupunki ja Taloustutkimus ovat kumpikin tehneet omat selvityksensä siitä, kuinka paljon matkailijoita Guggenheim-museolla voitaisiin Helsinkiin houkutella.

– Helsingin kaupunki arvioi, että tänne tulisi ulkomaisia turisteja noin 45 000–60 000 vuosittain. Taloustutkimus arvioi määräksi noin 140 000 matkailijaa, Lahti kertoi.

Lahti itse arvioi, että totuus löytyy jostakin tutkimuksien välistä. Hän muistutti, että Suomella on joka tapauksessa hyvät edellytykset houkutella turisteja, koska mukana hankkeessa on mm. Finnair, laivayhtiöt ja hotelleja. Ne ovat lahjoittaneet rahaa lisenssimaksun kattamiseksi.

Pajamäki sanoi ymmärtävänsä hyvin, että Finnair ja hotelli- ja ravintola-ala ovat tukemassa Guggenheim-hanketta. Hän kuitenkin totesi, että Guggenheimille ei ole missään vaiheessa pohdittu vaihtoehtoja.

– Olisiko tälle kaikelle rahalle ollut jotain vaihtoehtoa. Nyt uskotaan, että Helsingin nimi on liitettävä Guggenheimin nimeen, jotta meidän nukkavieruun paikkaamme tulisi ihmisiä. Minun mielestäni se on heikko ajatus; meillä on tällä hetkellä hyvää tarjontaa, ja jos nämä rahat sijoitettaisiin täällä jo olemassa olevaan osaamiseen, me saataisiin valtavia muutoksia aikaan, Pajamäki uskoi.

Pajamäen mukaan Guggenheimin talous on kaiken kaikkiaan hyvin epärealistisella pohjalla. Hän otti esimerkiksi Tukholman Modernin taiteen museon, jossa käy vuosittain 470 000 ihmistä, mutta jonka lipputulot ovat puolet siitä, mitä Guggenheim Helsingin lipputuloiksi on arvioitu.

– Jos investointi menee yli tai käyttötalous ei ole realistinen, kuka maksaa? Pajamäki kysyi Lahdelta.

Lahti muistutti, että Helsingin kaupunki on laskenut investoinnin suuruuden kahteen tai kolmeen kertaan ja on tultu siihen tulokseen, että enimmillään se on 130 miljoonaa euroa. Jos kävijöitä ja lipputuloja ei ole tarpeeksi, Lahden mukaan on sovittu niin, että säätiö kantaa vastuun käyttötaloudesta sataprosenttisesti.

Rakennusbudjetin ylittymisen varalta ei sen sijaan ole sovittu mitään, Lahti kertoi.

– Siinä tapauksessa varmaankin Helsingin kaupungin ja säätiön edustajat istuvat alas ja miettivät, miten tilanne ratkaistaan, Lahti arvoi.

Lahti totesi, että säätiö on kerännyt kahden vuoden aikana 35 miljoonaa euroa, joten hänen mukaansa tiettyä taloudellista vakavuutta hankkeen ympärillä on.

– Ei tämä ihan tyhjästä temmattu ole, Lahti sanoi.