"Tervetuloa valehtelijoiden klubiin" – Jouko Vidgren oppi, että kaikki eivät halua peliriippuvaiselle pelkkää hyvää

Jouko Vidgren kaivoi itsensä ylös velkakuopasta, vaikka velkojat hidastivat asioiden järjestelyä.

velkajärjestely
Rulettipöytä.
Ym Yik / EPA

Viisikymppinen Jouko Vidgren pelasi nuorena viattomalta vaikuttavia kolikkopelejä. 2000-luvulla Vidgrenin äiti kuoli ja peliongelma muuttui todelliseksi pakkomielteeksi. Internetin myötä myös nettipelaamisesta tuli osa keitosta, joka johti pahaan velkaantumiseen.

Pahimmillaan Vidgren oli velkaa 110 000 euroa. Sellainen summa ei kerry kertaheitolla, eikä Vidgren koskaan turvautunut pikavippeihin. Hän jätti laskuja ja jopa veroja maksamatta, sillä oman yrityksen kautta liikkui rahaa.

Vidgren tunsi häpeää ja valehteli rakkailleen jatkuvasti.

– Nykyään sanon ohjaamissani ongelmapelaajien vertaistukiryhmissä, että "Tervetuloa valehtelijoiden klubiin", Vidgren kertoo.

Piittaamaton ja vastuuton

1,5 vuotta sitten Vidgrenin elämä sai vihdoin uuden suunnan, kun hän laittoi velkajärjestelyn liikkeelle. Velkajärjestely on tiivistettynä käräjäoikeudesta haettu erityinen maksusuunnitelma, jossa osa velasta voidaan antaa kokonaan anteeksi.

Lain silmissä Vidgren oli velkaantunut "piittaamattomasti ja vastuuttomasti". Tämä on velkajärjestelyyn hakevalle henkilölle huono määritelmä, sillä velkojien on helppo tarttua siihen ja yrittää kampittaa järjestelyä. Näin kävi myös Vidgrenin tapauksessa.

Vidgren koki, että perintätoimistot ja velkojat yrittivät kampittaa hänen velkajärjestelyjään moraalittomin keinoin. Kun hänelle alettiin tehdä maksusuunnitelmaa, velkojat kyseenalaistivat Vidgrenin mukaan kaiken mahdollisen.

Toivoa on, mikäli voi osoittaa halunsa muuttua.

Jouko Vidgren

– Minua väitettiin vähävaraiseksi, eikä minun heidän mielestään olisi pitänyt maksaa niin paljon elatusapua. Tienasin kuitenkin noin 40 000 euroa vuodessa. Velkojille elatusavun pienentäminen olisi ollut hyvä asia, koska silloin he saisivat suuremman summan kuukausituloistani, Vidgren kertoo.

Tämän vuoden maaliskuussa Vidgrenille tuli myönteinen velkajärjestelypäätös. Elokuun lopussa hän aloitti viisi vuotta kestävän velkojen maksamisen.

Tuomari otti huomioon Vidgrenin vertaisohjaajatoiminnan ja sen, että hän oli jo aloittanut velkojen maksamisen ulosoton kautta.

– Eli vaikka olisi tieten tahtoen velkaantunut, niin toivoa on, mikäli voi osoittaa halunsa muuttua, Vidgren kertoo.

Raakaa mutta laillista peliä

Perintätoimiston asiakkaita ovat tietyllä tapaa sekä velalliset että heiltä rahaa vaativat yritykset. Velkajärjestelyn hakuprosessissa perintätoimisto on kuitenkin yritysten asialla.

– Edustamamme pankki tai muu velkoja saattaa olla sitä mieltä, että velkajärjestely ei ole heidän mielestään sopiva ratkaisu. Tarkistamme silloin, täyttyvätkö velallisen edellytykset velkajärjestelyyn pääsemiseen, Perintätoimisto Lindorff Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen kertoo.

Vantaan kaupungin talous- ja velkaneuvonnan esimies Risto Salminen vahvistaa, että velkajärjestelyjen vastustaminen on velkojien näkökulmasta looginen taktiikka. Järjestelyjen kampittaminen on yleistä, vaikka se saattaa vaikuttaa raa'alta toiminnalta.

– Kun pikavippifirmoja oli enemmän, niiden käyttämä kieli oli joskus hyvinkin värikästä, Salminen kertoo.

Suuret ja pitkään toimineet yritykset puolestaan puhuvat koukeroisella lakikielellä.

– Laissa oli esimerkiksi vielä vähän aikaa sitten käytössä termi "kevytmielinen velkaantuminen", joka on nyt siis korvattu "piittaamattomasti ja vastuuttomasti" velkaantuneella. Jotkut ihmiset suorastaan loukkaantuivat ensin mainitusta, kun heitä väitettiin kevytmielisiksi, Salminen toteaa.