Nettipoliisi: Joskus on luettava lapsen WhatsApp-viestit

Netissä kiusataan ja ahdistellaan. Rikkooko aikuinen viestisalaisuuden vai laiminlyökö huoltajan velvollisuutensa, jos ei pidä silmällä lapsensa some-elämää?

sosiaalinen media
Nuoret selailevat kännykkäkuvia.
Tiina Jutila / Yle

Perustuslaki takaa yksityisviestien salaisuuden. Toisaalta laki myös velvoittaa vanhemmat huolehtimaan lapsestaan ja hänen turvallisuudestaan. Nettipoliisi Marko "Fobba" Forss muistuttaa, että viestisalaisuus ei ole rikkumaton. Eteen voi tulla tilanne, joka velvoittaa lukemaan lapsen viestittelyt tai muuten laiminlyö vanhemman velvollisuutensa.

– Selvittelin ikävää tilannetta, missä 14-vuotiaan tytön alapäästä levitettiin kuvia somessa. Lapset eivät tällaisesta helposti kerro, jos ovat itse asiassa mukana. Vanhemmilla on kuitenkin velvollisuus yrittää selvittää tämän asteista tapausta, ja estää mahdollisen hyväksikäyttäjän tapaaminen, sanoo Forss.

Tässä tapauksessa vanhemmat eivät joutuneet lukemaan teinin viestittelyä, asia selvisi puhumalla. Jos lapsi ei useista yrityksistä huolimatta kerro, Forss neuvoo lukemaan viestittelyn. Jos lapsi ei suostu antamaan salasanaa, ei auta kuin puhua ja kaivaa niin kauan, että asia jollakin tavalla selviää. Silmiä ei saa ummistaa ja tuudittautua siihen, että eihän tässä mitään.

Vanhemmilla on kuitenkin velvollisuus yrittää selvittää tämän asteista tapausta, ja estää mahdollisen hyväksikäyttäjän tapaaminen

Nettipoliisi Marko "Fobba" Forss

– Ikävä kyllä, usein tulee vastaan tilanteita, missä aikuinen ei tee juuri mitään, vaikka tietää, että lapsella on jotakin pielessä. On ehkä jotakin tietoa kiusaamisesta, lapsi on allapäin, masentunut, itsetuhoinenkin mutta vanhemmat eivät tartu kunnolla asiaan, vaan ajattelevat, että kai se tästä menee.

Vanhempien somelaiskuus ärsyttää

Forssin mukaan aikuisen pitää oikeasti kiinnostua, jos lapsella selvästi on huolia ja murheita. Jos ei puhuminen auta, on luettava viestit. Luottamuksen kannalta se on huono juttu, mutta tärkeintä on estää mitään pahempaa tapahtumasta, ja puuttua jo tapahtuneisiin asioihin.

Nettipoliisi Marko Forss
Nettipoliisi Marko Forss Yle

Mies näkee punaista, jos vanhemmat perustelevat puuttumattomuuttaan sillä, etteivät ymmärrä somesta mitään.

– Kehtaan väittää sitä somelaiskuudeksi. Nykypäivänä netin hyödyistä ja vaaroista on niin paljon tietoa, että aikuisella on velvollisuus perehtyä. Jos päästät lapsesi sosiaaliseen mediaan, katso, että tunnet sen itsekin niin, että pystyt ottamaan kantaa ja huolehtimaan ongelmista joita voi tulla.

Jos pienestä asti on tottunut juttelemaan someasioistaan äidin tai isän kanssa, myös isompana kertoo niistä helpommin.

Nettipoliisi Marko "Fobba" Forss kehottaa vanhempia juttelemalla selvittämään jo heti lapsen somenkäytön alkumetreillä mitä lapsi sosiaalisessa mediassa tekee ja missä palveluissa. Lapselta kannattaa säännöllisin väliajoin kysyä onko mitään sattunut, mistä on kirjoiteltu.

– Pitää myös opettaa, että joku voi netissä haukkua sinut ja videosi täysin lyttyyn. Tai että miten toimia, jos yhtäkkiä tuntematon pyytääkin, että ota kuva pippelistäsi ja lähetä minulle. Kun asioista on juteltu ennakkoon, lapsella on turvallinen olo tulla kertomaan aikuiselle, jos jotakin oikeasti tapahtuukin, Forss sanoo.

Viestien lukeminen jakaa mielipiteitä

Alakouluikäisiä ei vielä useinkaan haittaa, jos äiti tai isä lukee viestejä. Teinit reagoivat eri tavalla.

– Uskallan kuitenkin väittää, että jos pienestä asti on tottunut juttelemaan someasioistaan äidin tai isän kanssa, myös isompana kertoo niistä helpommin.

Lasten someviestien lukeminen jakaa mielipiteitä. Osa vanhemmista pitää oikeutettuna, osa lapsen edun rikkomisena. Nettipoliisi Forss alleviivaa, että lapsella on yksityisyyden suoja eli viestejä eivät saa lukea kaverit tai vaikkapa opettajat.

– Totta on, että vanhempi rikkoo viestisalaisuutta vilkaistessaan lapsen viestiketjun vaikkapa WhatsAppista. Toisaalta vanhemmathan käytännössä määräävät monista muistakin lapsensa perusoikeuksista. Jos esimerkiksi määräämme lapsen kotiarestiin illaksi, rajoitamme hänen liikkumisvapauttaan.

Jokailtaista, rutiinimaista lapsen yksityisviestien lukemista Forss ei hyväksy. Sitten luetaan, kun on aihetta epäillä, että on lapsen oman edun ja turvallisuuden mukaista katsoa viestit.

– Hyvä ohjenuora on nimenomaan lapsen etu. Voi kysyä itseltään, onko juuri nyt lapseni hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta tärkeää, että tiedän minkälaisia viestejä somessa on vaihdettu.