Rokotetaanko diabetesta vastaan jo reilun vuosikymmenen kuluttua? Yhteyttä enterovirukseen etsitään

Tutkijoita kiinnostavat myös bakteerit ja ravinto ykköstyypin diabeteksen syynä.

diabetes
Punainen enterovirus haimassa.
Enterovirus haimassa näkyy kuvassa punaisena.Tampereen yliopisto virologia

Tutkijat kautta maailman etsivät kuumeisesti syytä ykköstyypin diabeteksen syntyyn, ja Tampereella tutkitaan erityisesti tulehdusten osuutta taudin puhkeamiseen. Jos sairastumisen syyksi varmistuu virus, löytynee myös rokote virusta vastaan.

– Tutkijoita kiinnostavat infektiot. Suurin kiinnostus kohdistuu viruksiin, ja ykköskandidaatti on ilman muuta enterovirus, sanoo virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopiston lääketieteen yksiköstä.

Suomi johtaa diabetestilastoa

Tampereella on juuri valmistunut kaksi uutta väitöstutkimusta enteroviruksen yhteydestä ykköstyypin diabetekseen. Sami Oikarinen selvitti enterovirusinfektioita eri maissa, ja Hanna-Riikka Honkanen löysi enteroviruksen alatyypin, joka saattaa olla diabeteksen aiheuttaja.

Ykköstyypin diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista.

Diabetesliiton arvio

Suomessa ykköstyypin diabetesta on eniten maailmassa, ja usein siihen sairastutaan jo lapsena. Diabetesliiton arvion mukaan tautia sairastaa noin 50 000 suomalaista. Kakkostyypin diabeteksessa taudin syy on erilainen, mutta lopputulos sama: elimistöltä puuttuu yksi elämälle välttämätön aine, insuliini.

Enterovirus on aika yleinen. Yleensä se aiheuttaa ihmiselle vain lieviä tulehduksia kuten nuhakuumetta, tosin lapsille enterorokko on usein ikävä.

Jokin osa tai alatyyppi samasta viruksesta saattaa kuitenkin olla syy siihen, että insuliinia tuottavat saarekkeet ihmisen haimassa tuhoutuvat.

Rokotteen kehittäminen on hidasta

Rokotteet ovat olleet hyviä aseita viruksia vastaan, mutta niiden kehittäminen vie paljon aikaa ja rahaa.

Kohti enterovirusrokotetta ollaan matkalla.

Heikki Hyöty

– Kohti enterovirusrokotetta ollaan matkalla. Prototyyppi on jo testattavana niin sanotuissa prekliinisissä tutkimuksissa hiirillä. Se näyttää niillä toimivan hyvin, joten siinä on erittäin hyvä ponnahduslauta aloittaa kokeet myös ihmisillä, sanoo Hyöty.

– Rahoitusta ei kuitenkaan vielä ole, ja rokotteen kehittäminen ihmiselle ja markkinoille asti on pitkä tie.

Vai sittenkin bakteeri?

Hyödyn mukaan diabeteksen taustalla on sekä perinnöllisiä syitä että ympäristöstä johtuvia syitä. Tutkijoita kiinnostavat virusten lisäksi ainakin maidon valkuaiset ja D-vitamiini sekä bakteerit.

– Ihmisen oman bakteeriflooran, siis suoliston ja limakalvojen bakteerikannan tutkimus on kovassa nousussa. Sen sijaan laajat lehmänmaidon valkuaista koskevat tutkimukset tai D-vitamiinin yhteys diabetekseen eivät ainakaan toistaiseksi ole johtaneet kovin pitkälle, sanoo professori Heikki Hyöty.