Puuprofessori: Kemijärven biotehdas olisi erittäin kannattava investointi

Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan professori Olli Dahlin mukaan Kemijärven biotehtaan tuotevalikoima poikkeaisi edukseen Suomen muiden havusellutehtaiden tuotevalikoimasta.

talous
Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan professori Olli Dahl
Anni Hanén / Aalto-yliopisto

Kiinan valtion koneteollisuusjättiin Sinomachiin kuuluva insinööritoimisto CAMCE on tehnyt useita esisopimuksia biotehtaan suunnittelusta ja rakentamisesta kemijärveläisen Boreal Bioref Oy:n kanssa.

Boreal Biorefin toimitusjohtajan Heikki Nivalan tiedotteen mukaan investointipäätös on määrä tehdä ensi vuoden loppuun mennessä ja Kemijärven biotehtaan tuotanto voisi alkaa vuonna 2020. Investoinnin arvo olisi 780 miljoonaa euroa.

Nyt kun rahoittaja on löytynyt, uskon että tästä tulee erittäin kannattava

Olli Dahl, puunjalostustekniikan professori.

Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan professori Olli Dahl pitää hyvin todennäköisenä, että Kemijärven biotehtaan investointipäätös tehdään ja se toteutuu. Raaka-ainetta on saatavilla lähialueilta ja uusilla tuotteilla, kuten mikrokiteisellä sellulla on professorin mukaan rajattomasti käyttötapoja.

– Nyt kun rahoittaja on löytynyt, uskon että tästä tulee erittäin kannattava, sopivan kokoinen, kestävä biotalouden yksikkö.

Professori Dahl ei näe mitään sellaista estettä, joka voisi vielä kaataa Kemijärven biotehdashankeen.

– Tämä tuoteportfolio mitä Boreal Bioref tehdas tulisi tekemään, poikkeaa huomattavasti siitä bulkkiportfoliosta, mitä näillä muilla havusellutehtailla on esimerkiksi Suomessa.

Tärkeimpänä uutena tuotteena professori mainitsee mikrokiteisen selluloosan.

– Kun kysymyksessä havusellupohjainen tehdas, sille löytyy perinteisellekin tuotteelle markkinat mutta tämä mikrokiteinen selluloosa tulee pitkässä juoksussa olemaan se tähti, joka tulee erottamaan tämän tehtaan muista ja lisää sen kannattavuutta tulevaisuudessa.

Isompi ja kannattavampi

Kemijärven entiseen sellutehtaaseen verrattuna uusi tehdas olisi vähintään puolet suurempi.

– Samoin voitto. Ja kun mukaan tulevat vielä nämä uudet tuotantosuunnat, niin sehän tulee olemaan erittäin kannattava yksikkö, Dalh suitsuttaa.

Dahlin mukaan Kemijärven vanhan sellutehtaan tuotanto oli noin 220 000 tonnia vuodessa. Uuden tehtaan tuotanto olisi nousemassa 400 000 - 450 000 tonniin vuodessa. 780 miljoonan investointia Dalh pitää kohtuullisena.

– Se on hyvin kohtuullinen investointi kun sitä vertaa siihen, kuinka paljon se tuo alueelle hyvinvointia ja kuinka paljon se tuo voittoa.

Dahl korostaa, että Kemijärvelle suunnitellun biotehtaan koko on optimaalinen raaka-aineen saatavuuden näkökulmasta.

– Pienikin voi olla kannattava. Mitään järkeä ei ole enää Suomessa alkaa mitään valtavia tehtaita alkaa rakentamaan koska silloin se raaka-aine ei ole enää helposti ja kestävästi saatavissa.

Dahl laskee, että Kemijärven seutu tulee saamaan suoraan ja välillisesti yhteensä jopa lähes tuhannen työpaikan piristysruiskeen.

– Välittömästi se tulee sinne 100-200 työpaikan väliin sinne tehtaalle. Ja varmasti sen kerrannaisvaikutukset tulevat olemaan sellaiset 4-5-kertaiset. Kyllä tämä on erittäin merkittävä investointi.

Analyytikko: Kiinassa on kasvupotentiaalia

Evlin analyytikko Markku Järvinen kertoo, että selluteollisuudessa on nyt paremmat näkymät kuin silloin kun Kemijärven vanha sellutehdas lakkautettiin. Taustalla on kehittyvät kansantaloudet, etenkin Kiinan kasvu ja keskiluokkaistuminen.

Kiinassa ei ole metsää ja siksi pakkaustuotteet ja pehmopaperi pitää tuoda.

Analyytikko Markku Järvinen, Evli

– Kiinassa ei ole metsää ja siksi pakkaustuotteet ja pehmopaperi pitää tuoda.

Kiinan ja Intian keskiluokkaistuminen jatkuu vielä pitkään ja matkaa eurooppalaiseen, puhumattakaan Pohjois-Amerikan elintasoon on vielä paljon. Kysynnän kasvun taustalla on siis kuluttajavetoinen kysyntä, jonka taittumista ei ole Järvisen mukaan näköpiirissä

– Etenkin pakatussa ruuassa on paljon kasvupotentiaalia kehittyvillä markkinoilla, Intiassa ja Kiinassa.

Uuden biotehtaan tuotanto olisi ennakkoarvioiden mukaan noin 400 000 tonnia vuodessa. Järvinen pitää tuotannon määrää hieman vaatimattomana investoinnin arvoon, 780 miljoonaan euroon verrattuna.

– Se kuulostaa hieman kalliilta, mutta toisaalta erikoistuotteilla voi olla iso merkitys, Järvinen arvioi.