Vanhempi, näin vältät riidat teinisi kanssa: ennakoi, rauhoitu, ymmärrä ja keskustele

Perheen dynamiikka muuttuu, kun teini-ikäinen koettelee vanhoja valtasuhteita ja etsii rajojaan. Vanhemman ja nuoren välisiltä konflikteilta voi olla mahdotonta välttyä täysin, mutta näillä ohjeilla niistä voi selvitä helpommin.

perheet
Nainen raivoaa toiselle, joka kutoo kaulaliinaa.
Hanna Lumme / Yle

Lapsen tuleminen murrosikään on iso tapahtuma koko perheelle. Nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa paljon työskennelleen psykologin ja psykoterapeutin Katja Myllyviidan mukaan eniten teini-ikäisen perheessä riitaa aiheuttavat rajojen asettaminen, reviirikysymykset ja vastuun kanto.

– Lapselle rajojen asettaminen on yksinkertaisempaa, sillä niitä ei tarvitse perustella samaan tapaan kuin nuorelle. Rajoja myös pitää päivittää jatkuvasti sen mukaan, mihin nuori itse kykenee.

"Ai miks mun pitää?"

Kotiintuloajat, viikkorahan suuruus ja puhelimella käytetty aika ovat tuttuja kiistakapuloita monessa perheessä. Myllyviita kuitenkin rohkaisee vanhempia antamaan nuorelle mahdollisuuden kokeilla, miten nuori pärjää tilanteessa, jossa hänelle annetaan enemmän vastuuta.

Teini-ikäisen vanhemman tärkein tehtävä on pitää itsestään hyvää huolta.

Katja Myllyviita

Erityisen allergisia teini-ikäiset ovat Myllyviidan mukaan auktoriteettiasemalle. Siksi vanhemman olisikin hyvä pystyä perustelemaan nuorelle, miksi tämän pitää esimerkiksi siivota huoneensa ja miksi se on vanhemmalle tärkeää.

Ilman hyviä perusteluita nuori voi kokea vanhemman käskyttävän häntä vain huvikseen.

Jos vanhemman ja nuoren näkemykset asiassa poikkeavat toisistaan rajusti, voi tilanne kärjistyä konfliktiin saakka. Katja Myllyviidan kirjassa Peace! - Selviytymisopas nuorten vanhemmille, käydään läpi asioita, mitä vanhemman silloin kannattaa tehdä.

1. Ennakoi lähestyvä tilanne

Riidalta voi välttyä, jos oppii ennakoimaan sen, mistä niitä voi syntyä. Asioista olisikin hyvä päästä keskustelemaan niin, etteivät mahdollisesti jo kuumentuneet tunteet pääse määrittelemään keskustelun kulkua.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa orastavan ongelman pystyy tunnistamaan ja ottamaan sen yhdessä puheeksi, sen paremmin siitä pystytään keskustelemaan ilman suuria tunteenpurkauksia, Myllyviita opastaa.

2. Ole itsellesi armollinen

Itselle ja muille asetetut vaatimukset sekä tuomitsevaisuus ylläpitävät vastakkainasettelua vanhemman ja nuoren välillä. Siksi niistä olisi Myllyviidan mukaan hyvä pyrkiä pois.

– Kun on itselleen armollinen, on helpompaa hyväksyä toisetkin ja hakeutua kompromissiin.

3. Rauhoitu

Myllyviita korostaa rauhoittumisen merkitystä sekä itse konfliktitilanteessa että elämässä yleensä.

Voimakas tunne estää eri näkökulmien näkemisen tilanteessa ja tekee siitä jopa fysiologisesti mahdotonta.

Katja Myllyviita

– Teini-ikäisen vanhemman tärkein tehtävä on pitää itsestään hyvää huolta. Silloin oma kyky rauhoittua on parempi, sillä konfliktit syntyvät sitä helpommin, mitä kuormittuneempia me olemme.

Jos riita on jo syttynyt, on vanhemmalla edelleen mahdollisuus tyynnyttää tilanne.

– Sen voi tehdä vaikkapa käymällä hetken aikaa ulkona, kunnes oma tunnetaso laskee. Voimakas tunne estää eri näkökulmien näkemisen tilanteessa ja tekee siitä jopa fysiologisesti mahdotonta, Katja Myllyviita sanoo.

4. Katso asioita nuoren näkökulmasta

Kun tilanne on jo hieman rauhoittunut, Myllyviita kehottaa vanhempaa tarkastelemaan, millä logiikalla nuori asiaa katsoo ja pyrkimään takaisin keskusteluyhteyteen.

– Se voi tuntua mahdottomalta tehtävältä, mutta jokainen meistä toimii eri tilanteissa niin hyvin kuin osaa. Voi miettiä vaikka sitä, millainen päivä nuorella on ollut: onko hän nukkunut hyvin, syönyt, onko kavereiden kanssa tai koulussa ollut ongelmia – ja onko näillä asioilla vaikutusta tilanteeseen.

5. Anna nuorelle aikaa ja ole läsnä

Myllyviidan mukaan teini-ikäisen tarve viettää aikaa vanhempiensa seurassa vaihtelee paljon, ja tämä voi tuntua vanhemmista hämmentävältä.

Nuori kaipaa sitä, että vanhemmat ovat ainakin jollain lailla saatavilla.

Katja Myllyviita

– Välillä nuori ottaa etäisyyttä ja on paljon omissa oloissaan. Sitten tulee taas kausia, jolloin nuori tulee lähemmäs ja haluaa halata. Tärkeintä on muistaa, että kyse on erilaisista vaiheista eikä lasta olla menettämässä kokonaan.

– Nuori kaipaa sitä, että vanhemmat ovat ainakin jollain lailla saatavilla. Kyse on aika yksinkertaisista asioista: siitä, että vanhemmilla on aikaa vain olla nuoren kanssa yhdessä, ja vaikka katsoa elokuvaa ja syödä pitsaa.

6. Muista, että riiteleminen on myös rakkautta

Riiteleminen teini-ikäisen kanssa ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa. Nuorelle konfliktit ovat myös tapa irtautua vanhemmista ja itsenäistyä. Usein se tehdään läheisemmäksi koetun vanhemman kanssa, joka huolehtii nuoren asioista ja asettaa tälle rajoja.

– Se on vanhemmalle hyvin lohdullinen ajatus: minun kanssani riidellään, koska olen lapselleni tärkeä, Katja Myllyviita summaa.