Yliopisto ja ammattikorkeakoulu lyömässä hynttyitä yhteen – opiskelijakuntien pomot listaavat plussat ja miinukset

Lappeenrantaan muodostumassa oleva korkeakoulukonserni ei ole kohdannut samankaltaista vastarintaa kuin Tampereen korkeakoulufuusio. Opiskelijat näkevät asiassa enemmän hyvää kuin huonoa.

Kotimaa
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät.Mikko Savolainen/Yle

Saimaan ammattikorkeakoulun on määrä siirtyä Lappeenrannan teknillisen yliopiston omistukseen. Omistusjärjestelyt on määrä viedä maaliin ensi vuoden aikana ja uusi korkeakoulukonserni aloittaisi vuoden 2018 alusta. Korkeakoulukonsernissa ammattikorkeakoulu olisi käytännössä yliopiston tytäryhtiö.

Etelä-Karjalassa kunnat eivät ole lähteneet estämään uutta omistusjärjestelyä. Myös molempien korkeakoulujen rehtorit näkevät konsernin perustamisessa pelkkiä mahdollisuuksia, kun päällekkäisistä tukitoiminnoista voidaan luopua ja panokset keskittää tärkeimpään: opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön.

Mutta mitä konsernin perustamisesta ajattelevat he, jotka kokevat vaikutukset arjessaan? Kysyimme asiaa opiskelijakuntien hallitusten puheenjohtajilta, Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAIKO:n Eero Turkulaiselta ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n Ville-Matti Rissaselta.

Kysymys 1: Konsernin hyvät puolet?

Ville-Matti Rissanen
Tommi Parkkinen/Yle

Ville-Matti Rissanen, Yliopisto:**

– Uskon, että se mahdollistaa paremman ja helpomman yhteistyön korkeakoulujen välillä, mahdollisesti yhteisiä projektikursseja. Yliopiston porukka voisi esimerkiksi suunnitella jonkun laitteen, ja ammattikorkeakoululla voitaisiin toteuttaa se.

– Ammattikorkeakoulun puolella keskitytään erilaisiin asioihin. Varmasti olisi mahdollista saada erilaista näkökulmaa ja lähestymistapaa.

– Kielikeskusten yhdistäminen on hyödyllinen juttu, sillä sitten on mahdollista saada enemmän ja laajempia kielikursseja. On ollut tilanteita, että joillain kielikursseilla on todella paljon porukkaa. Opiskelijan oppiminen kärsii liian suuresta ryhmästä.

Eero Turkulainen
Tommi Parkkinen/Yle

Eero Turkulainen, AMK:**

– Perimmäinen tarkoitus ei tietysti ole hakea säästöjä, mutta niitähän siinä syntyy, kun yhdistetään tukipalveluita. Tämän seurauksena resursseja voidaan kohdistaa opetukseen. Siihen, mikä on tärkeätä.

– Lähikontaktitunnit ovat hyvin arvokkaita opiskelijoille. Opiskelen liiketaloutta ja osaan sanoa, että esimerkiksi laskentatoimen puolella niitä voitaisiin lisätä kirjanpidon harjoitteluun.

– Jos konsernia ei muodostettaisi, olisi vaarana, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston hallinto lipsuisi muihin maakuntiin ja johtaminen tapahtuisi sieltä.

Kysymys 2: Konsernin huonot puolet?

Ville-Matti Rissanen, Yliopisto:

– Teoreettinen uhka voisi olla, että konsernia käytetään syynä laajempaan opetuksen yhdistämiseen. Yliopistossa tutkinnon tavoite on erilainen kuin ammattikorkeakoulussa. Me opiskelemme asioita eri tavoilla. Jos esimerkiksi perusopetuksen kursseja lähdettäisiin yhdistämään, molemmat kärsisivät siitä. Yliopisto-opiskelijat eivät saisi akateemista osaamista ja ammattikorkeapuolelta voisi jäädä käytännönläheisyys pois.

Eero Turkulainen, AMK:

– Meidän ammattikorkeakoulumme on taloudellisesti hyvin vakaalla pohjalla. On hyvin, hyvin epärealistinen vaihtoehto, että siitä tulisi lypsylehmä yliopistolle. En näe tätä missään nimessä realistisena.

Kysymys 3: Miten konsernin muodostaminen näkyisi opiskelijalle?

*Ville-Matti Rissanen, Yliopisto: *

– Tämä on lähinnä hallinnollinen muutos, jossa ei lähdetä yhdistämään opetusta millään tavalla. Tämän vuoksi en usko, että se näkyisi opiskelijan arkipäivässä. Se on hyvä asia siinä mielessä, että jos tehdään hallinnollista muutosta, niin eihän sen pitäisikään näkyä.

Eero Turkulainen, AMK:

– En usko, että se riviopiskelijalle tulee näkymään kuin korkeintaan siinä, että opetuksen laatu paranee.