Vantaalainen kerrostalo puolitti lämmönkulutuksensa – energiaremontteihin kaivataan rahoitusta ja neuvontaa

Poistoilmalämpöpumpuista povataan merkittävää energiansäästäjää. Opiskelija-asuntoihin niitä jo asennetaan, taloyhtiöihin toistaiseksi vielä vähemmän.

energiansäästö
Poistoilmalämpöpumppu palauttaa lämpöä taloon
Petteri Juuti / Yle

Vantaalainen opiskelijatalo puhalsi alun perin suuret määrät lämmintä ilmaa katolta ulos. Viisi vuotta sitten haaskuulle tehtiin stoppi ja katolle asennettiin toistaiseksi harvinainen poistoilmalämpöpumppu.

– Tämä on erittäin hyvä juttu. Toivotaan, että nämä yleistyisivät. Nämä ratkaisut parantavat energiatehokkuutta erittäin paljon, kehuu Timo Kuusiola pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonnasta.

"Kyllä nämä ovat taloudellisesti järkeviä."

1900-luvun lopulla kerrostaloihin rakennettiin liki järjestäen koneellinen ilmanpoisto, joka imee ilman mukana myös suuren osan talon lämmöstä. Poistoilmalämpöpumppu ottaa tämän lämmön talteen ja palauttaa sen asukkaiden iloksi. Laitteisto tuottaa noin kolminkertaisen määrän lämpöä kuluttamaansa sähköön nähden.

Poistoilmalämpöpumppu Vantaalaisen kerrostalon katolla.
Poistoilma ohjataa lämpökeräimen läpi (metallinen laatikko ylhäällä oikealla), josta putket vievät lämmön lämmönjakohuoneessa olevan lämpöpumpun kautta talon lämmitykseen.Petteri Juuti / Yle

13-kerroksinen talo on esimerkki siitä, mihin poistoilmalämpöpumpulla voi parhaimmilllaan päästä. Talon vuosittainen kaukolämmön tarve on pudonnut alle puoleen aikaisemmasta. Vaikka sähkön kulutus on noussut, sijoitus laitteisiin on kannattava.

– Kyllä nämä ovat taloudellisesti järkeviä. Tämän takaisinmaksuaika on varmaan 7 – 8 vuotta nykyisillä energian hinnoilla ja laitteiston käyttöikä on kuitenkin vähintään 20, varmaan jopa 25 vuotta, sanoo Helsingin opiskelija-asuntosäätiön rakennuspäällikkö Mika Oksanen.

HOAS sai viisi vuotta sitten asennettuun laitteistoon aikanaan tukea, mutta myöhempiä poistoilmalämpöpumppuja on rakennettu täysin omilla rahoilla. Laitteistoja on asennettu nyt viiteen taloon ja kuudennen kannattavuus on parhaillaan laskennassa.

Helsingillä on suuret odotukset

Kivihiilen käyttöä vähentävä Helsinki arvioi, että nimenomaan poistoilmalämpöpumppu on merkittävin ratkaisu vanhojen talojen energiansäästöön. Jopa seinien lisäeristykseltä tai ikkunaremonteilta odotetaan hieman vähemmän.

Korjausrakentamisen säästöpotentiaali
Konsulttiyhtiö Pöyryn Helsingille tekemissä arvioissa poistoilmalämpöpumpuilta odotetaan paljon.Petteri Juuti / Yle

Tavoitteen toteutuminen vaatisi poistoilmalämpöpumppuja noin tuhanteen kerrostaloon.

– Tavoite on mielestäni saavutettavissa näillä järjestelmillä. Ja ennenkaikkea perusasiat kuntoon – säädetään lämmitykset toimimaan niin kyllä tämä on saavutettavissa, sanoo Vantaalaistalon toimintaa valvovan Caverion Oy:n toimialapäällikkö Jorma Hentilä.

Taloyhtiöiltä puuttuu rahoitus ja neuvonta

Taloyhtiöiden kanssa työskennellyt energianeuvoja on epäilevämpi. Takaisinmaksuaika pysyy vain parhaissa tapauksissa seitsemän vuoden tuntumassa ja harva taloyhtiö ajattelee asioita sen pidemmälle. Etenkin Helsingissä kaukolämpö on niin halpaa, että takaisinmaksujat venyvät pidemmälle kuin mitä talojen omistajat malttavat odottaa. Sitäpaitsi taloyhtiöt tuntevat energia-asiat huonosti.

– Taloyhtiöissä korjaustoimenpiteitä ei suunnitella etukäteen yleensä kuin lain vaatimat 5 vuotta eteenpäin. Nämäkin tehdään yleensä isännöitsijän ja hallituksen näkemyksen perusteella eivätkä ne perustu mihinkään oikeaan tutkittuun tietoon kuten kuntoarvioon tai kuntotutkimukseen.

Energianeuvoja arvioi, että energiansäästön mahdollisuudet jäävät toteutumatta, ellei taloyhtiöille tarjota rahoitusta ja neuvontaa.

– Tällä hetkellä ei ole oikein kumpaakaan, Kuusiola harmittelee.

Eikä tilanne näytä paranevan – päinvastoin. Kuusiolan ja hänen kollegansa työt loppuvat vuodenvaihteeseen. Energianeuvonta siirtyy HSY:n Ilmasto-infolle, jolla ei kuitenkaan ole tiedossa juuri lisävahvistusta tehtävää hoitamaan.

Jos poistoilmalämpöpumpun soveltuminen omaan kerrostaloon mietityttää, pääset alkuun Ylen kokoamilla ohjeilla.

Entä ne muut säästövaihtoehdot?

Poistoilmalämpöpumppu ei ole tietenkään ainoa ja kaikkiin tapauksiin sopiva ratkaisu. Mielessä kannattaa pitää ainakin seuraavat vaihtoehdot.

Lämmön talteenotto tuloilmaan

Koneellisen ilmanpoiston voi korvata myös koneellisella poisto- ja tuloilmanvaihdolla, jolloin talosta poistuvan ilman lämmöllä voidaan lämmittää suoraan tuloilmaa. Kaukolämmön säästö jää noin puoleen poistoilmalämpöpumppuun verrattuna. Normaaliolosuhteissa sähkön kulutus ei kasva lainkaan, mutta kylmemmillä säillä tuloilmaa pitää lämmittää joko sähköllä tai kaukolämmöllä. Lämmitetty ja suodatettu korvausilma parantaa myös asumisviihtyvyyttä, mutta remontin kalleus jarruttaa yleistymistä.

Maalämpöpumppu

Maalämpöpumppu on monessa mielessä samankaltainen vaihtoehto kuin poistoilmalämpöpumppu. Merkittävin ero on se, että PILP ottaa lämmön poistuvasta ilmasta, maalämpö nimensä mukaisesti maasta. Helsingissä maalämpöpumppujen yleistymistä hidastavat ahtaat tontit ja se, että talon alle voi olla rakennettu jo jotakin muuta, joka estää kaivojen poraamisen.

Seinien lisäeristys ja ikkunoiden vaihto

Kaukolämmön kulutusta voi vähentää myös vähentämällä lämmön karkaamista ikkunoiden ja seinien kautta. Kumpikaan vaihtoehdoista ei lisää sähkön kulutusta lainkaan. Energiatehokkuuden parantaminen julkisivu- ja ikkunaremonttien yhteydessä on jo yleistä, mutta parantamisen taso vaihelee.

Vanhojen laitteiden säätö

Kerrostalon lämmitysjärjestelmä vaatii säännöllistä säätöä ja huoltoa. Suurimmillaan lämpöpattereiden säätöjen ja toiminnan virittäminen voi vähentää kaukolämmön vuosikulutusta jopa yli 10 prosentilla. Lämpöverkon säätö ei lisää sähkön kulutusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeissa sisälämpötilaksi suositellaan 21 astetta. Jos talo on talvella tätä lämpimämpi, lämmitysjärjestelmän tehoa voi pienentää. Asteen vähennys sisälämpötilassa vähentää kaukolämmön kulutusta 5 prosenttia.