Amnesty: Venäjän yhteiskunta kärsii kansalaisjärjestöjen kahlitsemisesta

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Venäjällä neljä vuotta voimassa ollut "agenttilaki" vahingoittaa kansalaisjärjestöjen lisäksi tavallisten kansalaisten oikeuksia.

Venäjän viranomaiset sulkivat Venäjän Amnestyn Moskovan toimiston marraskuun alkupuolella. Kuva: Juri Kochetkov / EPA

Venäjällä on viimeisen neljän vuoden aikana julistettu niin kutsutuiksi "ulkomaisiksi agenteiksi" 148 kansalaisjärjestöä tai muuta organisaatiota. Näistä 27 on lopettanut toimintansa kokonaan. Luvut ovat peräisin ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreesta raportista.

Amnesty Internationalin Venäjän-toimiston johtajan Sergei Nikitinin mukaan laki on tarkoitettu kahlitsemaan, leimaamaan ja viime kädessä hiljentämään kriittiset kansalaisjärjestöt.

Järjestö näkee lain heikentävän yksilönvapautta ja yhteiskunnallisen keskustelun tasoa, mikä tekee siitä kansalaisjärjestöjen ohella vahingollisen koko Venäjän yhteiskunnalle.

– Laki iskee jokaiseen kansalaiseen, jonka oikeuksia poljetaan. Riippumattomat kansalaisjärjestöt palvelevat vain venäläisten etua, eivätkä ulkomaisia tahoja, kommentoi raporttia puhelimitse Amnesty Internationalin päämajasta Lontoosta sen tekijänä toiminut Natalia Prilutskaja.

Poliittiseksi toiminnaksi tulkitaan mikä tahansa toiminta

Marraskussa 2012 voimaan tulleen lain mukaan "ulkomaiseksi agentiksi" voidaan julistaa ulkomailta rahoitusta saava järjestö, joka harjoittaa poliittista toimintaa.

Agenttilistalle joutuneen järjestön on tiivistettävä raportointia viranomaisille ja käytettävä "ulkomaisen agentin" -leimaa itsestään kaikissa julkisissa yhteyksissä.

Lain soveltamisessa ongelmana on pidetty muun muassa sitä, miten järjestön poliittinen toiminta määritellään. Agenttilistalle on esimerkiksi joutunut 21 ympäristöjärjestöä, vaikka lakitekstissä nimenomaan sanotaan, ettei kasvi- ja eläinmaailman suojelua voida pitää poliittisena toimintana.

Ympäristöjärjestön toiminta loppui Murmanskissa

Ympäristöjärjestö Bellonan Murmanskin-toimisto on yksi "ulkomaiseksi agentiksi" julistettu ympäristöjärjestö. Viime vuonna tulleen agenttipäätöksen jälkeen Bellona on sulkenut toimistonsa Murmanskissa, mutta jatkaa toimintaansa Venäjällä edelleen Pietarissa.

– Jos järjestö saa ulkomaista rahoitusta, niin sen toiminta voidaan halutessa aina nähdä poliittisena. Meillä Murmanskissa poliittisena toimintana on nähty se, että järjestö on estänyt alueen saastumista, Bellonaa edustava Anna Kirejeva kertoo puhelimitse Murmanskista.

Riippumattomien järjestöjen tilalle valtion tukemia järjestöjä

Amnesty International näkee huolestuttavana kehityksen, jossa riippumattomien kansalaisjärjestöjen tilalle luodaan näennäisiä kansalaisjärjestöjä, jotka tukevat varauksetta Venäjän vallanpitäjiä.

Raportin mukaan maan hallitus luo tällä tavalla harhakuvaa toimivasta kansalaisyhteiskunnasta.

Vakavana riskinä maan kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudelle nähdään tilanne, jossa vain valtion tukea saavat ja sen päätöksiä myötäilevät kansalaisjärjestöt säilyvät hengissä.

– Valtion tulisi toimia yhdessä rakentavaa kritiikkiä antavan kansalaisyhteiskunnan kanssa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, eniten tulevat kärsimään Venäjän kansalaiset, jotka eivät pysty enää puolustamaan kansalaisoikeuksiaan, Natalia Prilutskaja Amnesty Internationalista sanoo.