Ensimmäinen viittomakielinen satukirja julki – "Osuu isoon tarpeeseen"

Yksittäisiä satuja on jo aiemmin viitottu, nyt julkaistaan ensimmäistä kertaa kokonainen kirja. Videopohjaisessa e-kirjassa on yhdeksän lukua ääneen luettuna, viitottuna ja kuvitettuna.

kulttuuri
Heinähattu ja Vilttitossu viitottuna. Kuvakaappaus nettisivulta
Sanna Savela / Yle

Kuurojen Liiton mukaan tänään on historiallinen päivä: ensimmäinen kokonaan viitottu satukirja _Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen _saa päivänvalon.

– Kirja osuu isoon tarpeeseen. Lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia videoita on tehty aikaisemmin, mutta Suomessa on en ole törmännyt kokonaan viitottuun satukirjaan, viittomakielisen kirjaston tuottaja Riitta Vivolin-Karén sanoo.

Tarpeesta viestittivät Jyväskylän viittomakielisen koulun opettajat. He esittivät toiveen kokonaan viitotusta, hyvästä lastenkirjasta viime keväänä.

Toimii myös äänikirjana

Kirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola suhtautuivat viittomakieliseen kirjaan positiivisesti. Myös kirjan kuvittaja Salla Savolainen tukee ideaa ja hän antoi luvan käyttää kuviaan viitotun tarinan tukena.

Viittomakielisen kirjaston aineisto on pääasissa suoraan viittomakielelle tuotettu eli mistään olemassaolevasta tekstistä niitä ei käännetä.

Tuottaja Riitta Vivolin-Karén

Kirjan jokainen luku on paitsi viitottu ja kuvitettu, myös luettu suomeksi, joten se toimii myös äänikirjana.

Ajatuksena on, että viittomakieliset lapset voivat seurata satua yhdessä kuulevien luokkakavereiden, perheenjäsenten tai vaikka ystävien kanssa.

Erityisen tärkeää on opettajien toivoma sadun kirjamuotoinen rakenne.

– Monilukuisuus kehittää oppilaiden muistia ja kokonaisuuksien hahmottamista: yksi luku luetaan tänään, seuraava luku huomenna ja niin edelleen. Oppilaan tulee osata yhdistää ja muistaa edelliset luvut. Kunkin luvun jälkeen voi käydä keskustelua siitä, mitä viimeksi tapahtui, entä mitä tässä luvussa ja miten tarina ehkä jatkuu.

Käännöskirjallisuutta ei ole viitottuna tekijänoikeussäännösten vuoksi.

– On ihan oikein, että kunnia on tekijän. Viittomakielisen kirjaston aineisto on pääasissa suoraan viittomakielelle tuotettu eli mistään olemassaolevasta tekstistä niitä ei käännetä. Heinähattu ja Vilttitossu muodostaakin aika erilaisen tuotteen verrattuna aikasempiin kirjaston tuottamiin kirjoihin.

Toiveena lisää kirjoja

Tuottajan toiveena on, ettei nyt julkaistu satu jää ainoaksi.

– Yksi kirja ei riitä millään. Mutta tuottaminen ei ole ihan halpaa.

Heinähatun ja Vilttitossun julkaisua auttoi joukkorahoituskampanja.

Yksi kirja ei riitä millään. Mutta tuottaminen ei ole ihan halpaa.

Tuottaja Riitta Vivolin-Karén

Viittomakielinen kirjasto toivoo myös palautetta uudesta kirjasta: mikä ratkaisussa toimii, mitä voisi kehittää ja mihin suuntaan.

– Seuraavaa kirjaa voisi miettiä vielä paremmaksi. Haluamme olla esteetön aineiston suhteen, joten kirjan pitää sopia kaikille lapsille.

Kirja on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa avoimessa viittomakielisessä kirjastossa, jonka tavoitteena on edistää kuurojen ja kaikkien viittomakielisten tiedon ja kulttuurin yhdenvertaista saavutettavuutta.

Viitotun satukirjan löydät tästä (siirryt toiseen palveluun).