Viikko tieteessä: Hiirten aivot nuortuivat ihmisverellä ja merilintujen mahat täyttyvät muovista

Superennustajat näkevät tulevaisuuteen muita paremmin ja keuhkosyöpäpotilaalle annetusta geenipistoksesta toivotaan apua syövän selättämiseen.

tiede
Kuvakollaasi, jossa on hiiri, kuollut lintu sekä saimaannorppa.
Yle Uutisgrafiikka

Löytyikö nuoruuden lähde? – Yhdysvaltalaisyritys uskoo keksineensä keinon nuorentaa aivoja

Kypsään ikään ehtineet hiiret nuortuivat selvästi, kun niille siirrettiin verta, joka oli peräisin 18-vuotiailta terveiltä ihmisiltä. Tutkijat siirsivät ihmisverta 12 kuukauden ikäisille hiirille. Ihmisen vuosissa laskettuna hiiret olivat keski-ikäisiä eli noin viisikymppisiä. Koehiiret käyttäytyivät kuin nuoret: Ne juoksentelivat innokkaasti ympäriinsä, mutta vielä tärkeämpää oli, että niiden muisti näytti parantuneen.

Koe-eläin hiiri.
Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joilla oli Usherin oireyhtymän tyyppi 1, johon kuuluu synnynnäinen kuurous.EPA

Keuhkosyöpäpotilaalle annetti geenipistos, josta toivotaan apua syövän selättämiseen

Kiinassa on otettu tärkeä askel geenimuokkaustyökalu Crisprin soveltamisessa: tutkimusryhmä on antanut keuhkosyöpäpotilaalle pistoksen, joka sisälsi Crispr-tekniikalla muokattuja geenejä. Tutkimusryhmä otti potilaan verestä soluja, joissa oleva geeni tehtiin toimimattomaksi Crisprin avulla. Käsitellyt solut, joiden määrää oli viljelyllä lisätty, palautettiin potilaaseen. Toiveena on, että Crispr-solut iskevät syöpään ja tuhoavat sen.

Tutkija katsoo mikroskoopin kuvaa päätteeltä.
Crispr-tutkimusta kiinalaisessa Sun Yat-sen -yliopistossa Guangzhoussa. AOP

Merilintujen mahat pullollaan muovia – haju houkuttelee linnut muovin ahmintaan

Yli 90 prosentilla maailman merilinnuista on mahassaan muoviroskaa. Linnut tuntuvat suorastaan hamuavan nokkaansa muovia, vaikka se on merkittävä syy merilintujen kuolemiin. Jäljellä on enää 30 prosenttia 1950-luvun merilintukannoista. Linnut eivät ilmeisesti erehdy ulkonäön perusteella luulemaan muoviesineitä kaloiksi tai muovinpurua krilliksi, vaan lintuja houkuttelee muovin haju. Haju muistuttaa merilevän tuottamaa dimetyylisulfidia. Ihmiselle sen lemahdus on tuttu kiehuvasta kaali- tai maissikattilasta. Etenkin albatrossit ja muuta ulappakiitäjät tulevat ahnaasti muoviapajille.

Avattu lintu tutkimusalustalla. Vatsa on täynnä värikästä muovia. Vieressä mittatikku osoittaa linnun pituudeksi noin 20 senttiä.
Tämän pienen ulappaliitäjän, havaijinkeijun, ruoansulatuselimistö oli täynnä muovia.Sarah Youngren / UC Davis

Noin kaksi prosenttia väestöstä on superennustajia: Näkee tulevan muita paremmin ja tarkastelee itseään ulkopuolelta

Philip Tetlockin tuoreen Superennustajat-kirjan (siirryt toiseen palveluun) mukaan superannustamisen hallitsevat seuraavat paljon uutisia, heillä on kohtalainen laskupää ja erityisen hyvin he hallitsevat todennäköisyyksiä. Superennustaja osaa tarkastella omiakin tekojaan ja ajatuksiaan ulkopuolelta. Hän on mieleltään avoin ja nauttii uuden oppimisesta. Ihmisenä hän on varovainen eikä usko kohtaloon ja osaa päivittää tietojaan, jos tosiasiat sotivat vanhaa käsitystä vastaan.

Tetlock löysi tuhansia superennustajia kilpailussa, jossa joukkueet ennustivat eri ilmiöiden toteutumista. Neljä vuotta kestäneeen tutkimuksen järjesti Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tutkimusyksikkö Iarpa. Neljän vuoden ajan ryhmät saivat eteensä satoja kysymyksiä maailman ilmiöistä, joista he äänestivät todennäköisyyttä: Lähteekö Tunisian presidentti maanpakoon ensi kuun aikana? Tappaako lintuinfluenssa Kiinassa enemmän kuin kymmenen ihmistä kuuden kuukauden aikana? Laskeeko euron kurssi alle 1,20 dollarin vuoden aikana?

Tinat kauhassa
Yle

Saimaannorpan perimä on saatu selville – “Extreme-versio suomalaisesta”

Saimaannorpan eristäytyminen muista hylkeistä Saimaalle tarjoaa nyt tiedemaailman käyttöön ainutlaatuisen geeniaineiston. Maailmasta ei löydy kovin paljon saimaannorpan kaltaisia isoja nisäkkäitä, jotka olisivat olleet samalla lailla eristyksissä. Siksi norpasta on hyvä katsoa, mitä tapahtuu perimälle, kun joukko hylkeitä elää samassa paikassa keskenään. Samoin on suomalaisten tautiperimän kanssa, kun olemme hakeneet puolisot lähikylistä, niin meillä on paljon suomalaisten tautiperimätauteja. Miikkulaisen eristäytyneet geenit auttavat siis myös ihmisen geenien ja sairauksien tutkimuksessa.

Saimaannorppa makoilee kalliolla.
Jouni Koskela