Lukupiirit ovat muodikkaita – "Tänne saa tulla kuuntelemaan ja puhumaan"

Romaani avautuu lukijalle aivan eri tavalla, kun lukupiiriläiset kertovat kokemuksiaan kirjasta. Lukupiirit ovat varsin suosittuja ja tulijoita on välillä jopa tungokseen saakka.

Kajaani
Lukupiirin lukema kirja Ja pesäpuu itki
Kajaanin kirjaston lukupiiri luki ja arvioi Matti Pulkkisen kirjanNiko Mannonen / Yle

Kajaanin kirjaston neuvotteluhuoneeseen on kokoontunut lähes kaksikymmentä lukupiiriläistä kertomaan kokemuksia Matti Pulkkisen kirjoittamasta romaanista Ja pesäpuu itki. Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa ja kävijämäärät vaihtelevat kymmenestä pariin kymmeneen. Tällä kertaa neuvotteluhuoneeseen mahtuivat juuri ja juuri kaikki mukaan tulleet jäsenet.

Lukupiireistä on käytetty vaihtelevia nimityksiä: lukuseura, -kerho tai -rengas, kirjallinen yhdistys, kirjallisuuskerho ja -piiri. Kyseessä on ihmisten vapaaehtoinen yhteenliittymä, jossa luetaan yhteisesti kiinnostavia kirjoja ja keskustellaan niistä.

Tänne saa tulla kuuntelemaan, puhumaan tai muuten vain olemaan.

Leena Marja Tikkanen

Lukupiireillä on pitkä historia. Suvi Aholan vuonna 2013 tarkistetun lukupiirejä koskevan väitöskirjan mukaan, ensimmäiset lukuseurat syntyivät Pohjanmaalla 1760-luvulla. Lukupiirejä järjestävät Suomessa kirjastojen lisäksi myös oppilaitokset, yhdistykset ja järjestöt sekä kirjakaupat. Suvi Aholan väitöskirjan mukaan näytti siltä, että lukupiireistä oli tullut Suomessa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kirjallinen muoti-ilmiö ja suosio jatkuu edelleen.

– Tarkkaa tilastotietoa ei ole, mutta varsin suosittuja lukupiirit ovat. Ainakin pääkaupunkiseudulla lukupiireihin on välillä jopa tungosta, kertoo Suomen kirjastoseuran viestintäpäällikkö Ville Vaarne.

Ensin luettiin Huovisen kirjat

Kajaanissa lukupiirin toiminta alkoi ensin Veikko Huovis -lukupiirinä, jossa luettiin alkuun kaikki Huovisen kirjoittamat kirjat. Tämän jälkeen jatkettiin erilaisilla aiheilla, kuten maakunnan kirjailijat, pohjoisen kirjailijat ja nyt menossa on miesten muisteluteema. Varsinaisia sääntöjä lukupiirissä ei ole ja kaikki luettavat kirjat ovat demokraattisesti jäsenten itsensä valitsemia.

– Tänne saa tulla kuuntelemaan, puhumaan tai muuten vain olemaan. Meillä ei ole mitään kaavoja, vaan jokainen voi omin sanoin kertoa mitä itse miettii kirjasta tai voi olla myös kertomatta, kirjapiiriä vetävä kirjastonhoitaja Leena Marja Tikkanen sanoo.

Kajaanin kirjaston lukupiirin vetäjä Leena Marja Tikkanen
Leena Marja Tikkanen toimii Kajaanin kirjaston lukupiirin vetäjänä.Niko Mannonen / Yle

Lukupiiri on erilainen ja uusi tapa kokea kirja, jonka rikkaus on juuri siitä, että samasta kirjasta voi tulla hyvin erilaisia näkemyksiä.

– Olen monet kirjat lukenut ja nyt kun niitä lukee uudelleen huomaa miten kokemus laajenee ja siitä saa paljon enemmän irti, kun siitä keskustellaan. Porukka on puheliasta ja keskustelua on koko ajan, kertoo Tikkanen.

– Joku toinen kokee asiat toisella tavalla ja niitä on mielenkiintoista keskustella. Täällä keskustellaan todella paljon ja vaikka se joskus se rönsyilee niin palaamme aina siihen keskusteluun, jatkaa kajaanilainen Juha Väisänen, joka on yksi lukupiiriläisistä.

Lukupiireihin on välillä jopa tungosta.

Ville Vaarne

Tällä kertaa Juha Väisänen ei päässyt Matti Pulkkisen romaanissa kuin sivulle 52, sillä hänellä oli samaan aikaan luvussa neljä kirjaa.

– Tämä on aika vaikeaselkoista ja hidasta luettavaa. Tyyliltään kirja on vähän päätalomaista jatustelua, sanoo Väisänen.

– Sain kirjan lahjaksi, kun se ilmestyi ja luin sen silloin ensimmäisen kerran, muistan että tykkäsin silloin siitä. Nyt kun luin sen uudelleen, huomasin, että aika hidas luettava se on. Alussa romaani on aika hankala, mutta loppu kuitenkin palkitsee ja jotenkin siitä sai paremman käsityksen, lisää Tikkanen.

Porukka on puheliasta ja keskustelua on koko ajan.

Leena Marja Tikkanen

Vaikka Juha Väisänen luki samalla kertaa neljää kirjaa, se ei ole hänen tapansa. Tässä poikkeustilanteessa reppuun oli sujahtanut Pulkkisen kirjan lisäksi kolme muuta mielenkiintoista romaania. Lukutahti on Väisäsellä välillä melkoinen, sillä hän voi ahmia kirjan päivässä.

– Se tietysti riippuu romaanin paksuudesta. Itse olen kiinnostunut historiallisista kirjoista ja elämänkerroista. Viime aikoina olen lukenut myös tositapahtumiin perustuvia sotakirjoja, kertoo Juha Väisänen.

Kajaanin kirjaston lukupiirin jäsen Juha Väisänen
Juha Väisästä kiinnostavat historialliset kirjat ja elämänkerrat.Niko Mannonen / Yle

Lukupiirissä on luettu monenlaisia opuksia. Pitkän harkinnan sekä hakemisen jälkeen Tikkasen mieleen tulee kaksi lukupiirissä erityistä huomiota saanutta kirjaa.

– Niin sanotuista vaikeista romaaneista tulee mieleen Jorma Korpelan kirjoittama Tohtori Finckelman, josta keskusteltiin koko tapaamisen ajan. Toinen opus, josta myös puhuttiin koko tapaamisen ajan oli Gorkin Lapsuuteni. Lukupiirissä välillä hypätään aiheesta toiseen ja keskustelu rönsyää, mutta nämä kaksi antoivat paljon aihetta keskusteluun. Eniten puhetta aiheuttavat sellaiset romaanit, jotka liittyvät täällä olevien ihmisten, sanoo Tikkanen.

Tyyliltään kirja on vähän päätalomaista jatustelua.

Juha Väisänen

Tällä kertaa Pulkkisen kirjoittama kirja Ja pesäpuu itki aiheutti lukupiirissä monenlaista keskustelua. Varsinkin kirjassa käytetty murre herätti ihmetystä. Kirjastonhoitaja Leena Marja Tikkaselle kerran kuukaudessa kokoontuva lukupiiri on eräänlainen henkireikä.

– Tämä on erilaista kuin muu työni ja tämä on kuukauden huippuhetki, kun pääsen tänne kirjallisuuspiiriin, lisää Tikkanen.