Tällaista on nuoren pitkäaikaistyöttömän toivottomuus: "Tuntuu ettei kukaan edes halua minua töihin"

Pienetkin mutkat elämän kulussa saattavat vaarantaa vastavalmistuneen tien kohti työmarkkinoita. Työkokeilujen, kuntouttavan työtoiminnan, projektien ja hankkeiden viidakko ei lupaa nuorelle työpaikkaa. Pitkään työttömänä olleet Juuso Koskimies ja Teemu Vesala sanovat, ettei kuntouttava työtoiminta tuo töitä.

työttömyys
Kaksi miestä istuu kahvilan pöydässä maalipurkkeja edessään
Juuso ja Teemu elämän väripaletin edessä. Teemu Vesala on työkokeilussa Hämeen Setlementillä ja yhdentoista eri toimijan muodostama Kumppanuustalo on tuttu paikka.Heidi Kononen / Yle

Juuso Koskimies ja Teemu Vesala ovat 26-vuotiaita miehiä Hämeenlinnasta. Juusolla on datanomin paperit ja Teemu opiskeli Hämeen ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelytekniikkaa. Näistä vaiheista on jo aikaa; Juuso sanoo olleensa työttömänä jo vuodesta 2009 saakka. Teemun opiskelut keskeytyivät masennuksen ja ahdistushäiriön hoitoon. Nyt molemmat ovat puolen vuoden työkokeilussa.

– Kyllä sitä jää helposti kotiin sen jälkeen, jos ei ole päässyt mihinkään kouluun tai saanut töitä. Tuntuu siltä, ettei kukaan edes halua ottaa minua töihin. Itse tipahdin kelkasta siinä vaiheessa kun töitä luvattiin, mutta sitten en niitä saanutkaan. Siinä meni monta muutakin mahdollisuutta ohi. Pitkän yrittämisen jälkeen tulee uupumus; ei enää kiinnosta hakea vaikka haluaisikin töitä. Omalla hakemuksella on vaikea erottua massasta eikä ne työnhakutaidotkaan ole enää sellaiset kuin aikoinaan, kertoo Juuso Koskimies.

Tuntuu siltä, ettei kukaan edes halua ottaa minua töihin.

Juuso Koskimies

Teemu Vesala sanoo kaiken alkaneen ihan hyvin, mutta opiskelut tyssäsivät väärään alavalintaan ja masennuksen hoitoon. Lisäksi yksi huono kohtaaminen työvoimatoimistossa aiheutti sen, että työkkärin ovi meni Teemulta kiinni kahdeksi vuodeksi. Valmiiksi vaisu on helppo lannistaa.

– Semmoisesta kuopasta nousemisessa menee aikaa, ja sitten huomaatkin että olet tipahtanut putken ulkopuolelle. Sosiaalisuus muuttuu todella rajusti, kun jäät kaikkien koulu- ja työporukoiden ulkopuolelle ja olet pitkään yksin. Kun oma sosiaalinen piiri putosi pois, se tuntui pitkän aikaa todella ylitsepääsemättömältä, kertoo Teemu.

Työkokeilupaikoista ei saa tietoa

Kokemus on miehille osoittanut, että tarjonta työtilaisuuksista vähenee sitä mukaan, mitä kauemmin työttömyys jatkuu.

– Jos olet ollut pitkään työttömänä, et ole enää osa mitään virallista systeemiä muuten kuin paperilla. Ne työkokeilupaikatkin pitäisi osata etsiä, ja sen tiedon jakaminen on paikoin todella keskeneräistä. Jos et ole mukana kuvioissa, niin et saa sitä tietoa oikein mistään, ellet sitten tunne ketään tai kuule jostain missä sellainen paikka voisi olla tarjolla, pohtii Teemu Vesala.

Yksi iso solmukohta on aika heti valmistumisen jälkeen. Jos työttömyys alkaa heti, ongelmat kasaantuvat heti. Miehet sanovat, että onnistuakseen pitäisi olla jo valmiit verkostot.

– Jos koulusta valmistuttua ei heti löydä alan töitä, niin se on kova kolaus. Yksi menetetty mahdollisuus jatkuukin niin, että monta ovea menee kiinni ja kynnys työn hakemiseen kasvaa koko ajan, sanoo Juuso Koskimies.

Kaksi miestä rakennustikkailla. Toinen seisoo rapulla ja toinen katsoo taaksepäin.
Ylös, ylös, kohti työpaikkaa? Teemu ja Juuso eivät ole vielä luovuttaneet.Heidi Kononen / Yle

Jos valmistumisen jälkeen ei saa töitä eikä valmiita verkostoja ole, nousee eteen seinä jota on vaikea ylittää.

– Kaikki työnantajat odottavat hakijalta sitä työkokemusta, mutta miten sitä työkokemusta saa, kun ei ole päässyt mihinkään töihin, kysyy Juuso.

– Jos edes pääset sinne haastatteluun asti. Tuntuu että edellytetään kontaktien työnantajiin olevan kunnossa jo opiskeluvaiheessa. Ilman verkostoja ei pärjää, mutta mitä jos nuori ei tunnekaan ketään, sanoo Teemu.

Osin työkykyinen = työkyvytön?

Tuntuu lohduttomalta ajatukselta, että uraputkensa alkupäässä kompasteleva tuomitaan koko mahdollisen työuransa alussa B-luokan työntekijäksi. Vaikeuksissa kamppailevan pitää todistaa kykynsä tuplasti kovemmin kuin perusonnistujan. Asetelma on epäreilu.

– Kelkkaan on vaikea päästä, jos heti annetaan valtavan suuri vastuu koulussa tai työssä. Ei pystytä hyväksymään sitä, että kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia voimavaroja. On paljon helpompi aloittaa pienestä. Olisi hyvä jos koulussakin pystyisi pitämään taukoa, jos opiskelu tuntuu liian raskaalta voimiin nähden ilman, että heti tulee potkuja.

– Varsinkin jos on ollut pitkään työttömänä, henkilö ei ole kykenevä työskentelemään kokoaikaisesti. Sitä ei vaan hyväksytä, vaan meidän leimaaminen työhaluttomiksi on ehkä helpompaa, sanoo Juuso Koskimies.

Ei pystytä hyväksymään sitä, että kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia voimavaroja.

Juuso Koskimies

Teemu ja Juuso toivovat systeemin kannustavan eteenpäin. Nyt työkokeilu on vain lyhyt valopilkku pitkässä putkessa, jonka päässä odottaa uusi työttömyyden aika.

– Antakaa meille mahdollisuus olla töissä vaikka vähän vähemmän, ilman pelkoa siitä että heti tulee potkut. Kuntouttavalla työnantajalla on oltava päämäärä saada työllistymäään eteenpäin, siksi sen nimi on kuntouttava työtoiminta, sanovat hämeenlinnalaiset Teemu Vesala ja Juuso Koskimies.