Islamista luopunut pakolainen: Jos palaan Irakiin, minut tapetaan

Sadat turvapaikanhakijat ovat jättäneet islamin ja liittyneet kirkkoon, arvioi Kirkkohallitus. Islaminuskosta luopuminen voi johtaa uskonnolliseen vainoon ja olla peruste turvapaikan saamiselle.

Kotimaa
John tatuoi ristin käsivarteensa Bagdadissa. Kun hänen perheensä näki sen, he vaativat Johnia poistamaan tatuoinnin. John on joutunut katkaisemaan siteensä perheeseensä uskonnon hylkäämisen vuoksi.
John tatuoi ristin käsivarteensa Bagdadissa. Kun hänen perheensä näki sen, he vaativat Johnia poistamaan tatuoinnin. Hylättyään islamin, John on katkaisuut siteensä perheeseensä.

Irakilainen pakolainen John toteutti keväällä pitkäaikaisen haaveensa: Hän otti vastaan kasteen Turun Mikaelin seurakunnassa.

Mies kutsuu itseään Johannes Kastajan mukaan, mutta se ei ole hänen oikea nimensä. "John" syntyi Bagdadissa uskonnolliseen sunnimuslimiperheeseen.

John ei kuitenkaan koskaan ollut harras muslimi. Sen sijaan kristinuskosta hän kiinnostui jo yli kymmenen vuotta sitten. Paikallisen imaamin kiihkoilun hän sen sijaan koki luotaantyöntävänä.

– Hän puhui nuorille taistelemisesta. Kristittyjä hän piti vääräuskoisina, joiden omaisuus ja henki ovat vapaata riistaa, John kertoo.

Kirkkohallitus ei kerää tilastoa käännynnäisistä, joten on mahdoton sanoa tarkkaan, kuinka moni turvapaikanhakija on tehnyt saman päätöksen kuin John. Heitä on kuitenkin varovaisenkin arvion mukaan satoja, sanoo Kirkkohallituksen asiantuntija Marja-Liisa Laihia.

– Voisi sanoa, että muutama satakin on vaihtanut uskontoa. Ilmiö on samanlainen Suomessa, kuin Euroopan monessa muussakin maassa.

Uskonnosta luopuminen on suuri riski

Irakilainen muslimi ei noin vain astele kirkon jäseneksi. Suomalainen luterilainen on tavallisesti käynyt vuosia koulussa uskonnontunneilla, ja oppinut kristinuskon sanomaa rippileirillä.

– Meillä on luterilaisessa kirkossa sellainen sääntö, että vähintään kolme kuukautta pitää olla aktiivinen seurakunnassa. Ja sen aikana käydään myöskin rippikoulua, toteaa Turun Mikaelin seurakunnan pastori Jonathan Westergård.

Evankeliumin pänttääminen ja rippikoulu ovat kirkkoon liittyvän turvapaikanhakijan pienin huoli. Mikäli käännynnäiset palautetaan Irakiin, he saattavat joutua siellä syrjinnän, jopa uskonnollisen vainon kohteeksi.

Ongelma ei ole kristinusko sinänsä. Esimerkiksi Irakissa kristityt ja muslimit ovat eläneet rinta rinnan koko uskontojen historian ajan. Islamista luopuva muslimi ei sen sijaan välttämättä saa kaikilta osakseen ymmärrystä. Esimerkiksi Johnin kastetilaisuudesta välittyi sosiaalisen median kautta sana Irakiin, mikä poiki nopeasti uhkausviestejä paikallisilta fundamentalisteilta.

– He sanoivat, että jos palaan Irakiin, minut tapetaan. Sekä asejoukot että klaani haluavat minut hengiltä, John kertoo.

Kuva Johnin kastetilaisuudesta vuosi Facebookin suljetusta ryhmästä Irakiin. John esittelee paikallisten ekstremistien Facebook-päivitystä, jossa sanotaan muun muassa seuraavaa: "Pyydämme kaikilta oikeamielisiltä meidän riveissämme jakamaan tämän päivityksen, jotta se leviäisi kaikkien seinille ja sitä myöden mahdollisimman monen uskovan veljen tietoisuuteen. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että hyveitä levittävät ja syntejä kitkevät yhteisöt hajottaisivat tällaiset roskasakit, jolloin puhdas islam nousisi voittoon ja kaikki saisivat opetuksen siitä, että kun islamista luopuu ja kirottujen vääräuskoisten lipun alle hakeutuu, sellainen synti muistetaan tuomiopäivänä".
Kuva Johnin kastetilaisuudesta vuosi Facebookin suljetusta ryhmästä Irakiin. John esittelee paikallisten ekstremistien Facebook-päivitystä, jossa sanotaan seuraavaa: "Pyydämme kaikilta oikeamielisiltä meidän riveissämme jakamaan tämän päivityksen, jotta se leviäisi kaikkien seinille ja sitä myöden mahdollisimman monen uskovan veljen tietoisuuteen. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että hyveitä levittävät ja syntejä kitkevät yhteisöt hajottaisivat tällaiset roskasakit, jolloin puhdas islam nousisi voittoon ja kaikki saisivat opetuksen siitä, että kun islamista luopuu ja kirottujen vääräuskoisten lipun alle hakeutuu, sellainen synti muistetaan tuomiopäivänä".

Westergård vakuuttaa, että kristinuskosta kiinnostuville tehdään selväksi heti kättelyssä, millaisia seurauksia kirkoon liittymisellä voi olla.

– Heti aluksi selvennetään, että se voi olla kohtalokas päätös. Että niin tosissaan pitää asian kanssa olla, että on valmis kohtaamaan mahdollisia ikäviä seurauksia, pappi toteaa.

Papille onkin ollut voimakas kokemus huomata, kuinka tärkeänä uudet seurakunnan jäsenet pitävät uskoaan.

– Meillähän on totuttu siihen, että uskonnosta puhutaan lähinnä silloin, kun keskustellaan siitä mitä virsissä saa sanoa. Näiden käännynnäisten kanssa ei puhuta siitä, mitä palveluita kirkko voi tarjota. Heille kristinusko todella on jopa elämän ja kuoleman kysymys.

Vaino voi olla peruste turvapaikalle – "Tokihan meillä on myös väärinkäytöksiä"

Ulkomaalaislain mukaan uskonnollinen vaino voi olla peruste kansainväliselle suojelulle.

– Päätöksen tekemisessä on aivan samat periaatteet kuin muissakin hakemuksissa, oli perusteena se poliittinen mielipide, kansallisuus, alkuperä, tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Kun turvapaikan tarvetta perustellaan uskonnollisella vainolla, hakijana Revon mukaan useimmiten onkin islamin jättänyt käännynnäinen. Tämä herättää kysymyksen, käytetäänkö kirkkoon liittymistä myös keinona turvapaikan hankkimiseen?

– Tokihan meillä on myös väärinkäytöksiä. Näiden arvioinnissa on haasteensa, Repo myöntää.

Suomessa hankittu seurakunnan jäsenyys ei riitä positiivisen päätöksen saamiseen, vaikka islamista luopuminen olisin kotimaassa laillakin rangaistavaa, kuten Iranissa tai Afganistanissa on. Vainosta on oltava jonkinlaista näyttöä. Käännynnäisen kotiinpaluun mahdollisten seurausten lisäksi Maahanmuuttovirasto arvioi hakijan tarinan uskottavuutta.

– Hakijan ajatusmaailman kehittymistä tutkitaan. Onko esimerkiksi haettu turvapaikkaa ensin jollakin muullla perusteella, ja vasta sen jälkeen kun hakemus ei ole menestynyt, onkin esitetty tämä uusi peruste (uskonnollinen vaino)?

Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen vakuuttaa, että ainakaan Mikaelin seurakunnassa turvapaikanhakijoita ei houkutella luterilaiseen kirkkoon myönteisiä päätöksiä lupaamalla.

– Ei ole kirkolle, eikä kellekään eduksi, että kääntymisasiaa käyteään hyväksi. Sen sijaan olen tavannut vapaitten kristillisten suuntien toiminnassa mukana olevia pastoreita, jotka ovat käyttäneet väärin asemaansa, hän sanoo.

"Voisin palata Irakiin, jos minua suojeltaisiin"

John lopulta sai Suomesta turvapaikan. Hän kuitenkin hymähtää kysymykselle siitä, miettikö hän kastetta hakiessaan oleskelulupaa.

– Riskit eivät ole sen arvoiset. Minulla oli Irakissa työ ja koti. Jos joku voisi taata turvallisuuteni Irakissa, palaisin sinne. En ole Suomessa rahan tai oleskeluluvan perässä. Olen uskossa, ja Kristus on vapahtajani.
_ "Johnin" nimi on muutettu henkilön turvallisuuden takaamiseksi._