Koe uusi yle.fi

Pieni kylä onnistui siinä, mihin muu Suomi kompastui – hankki kaikille kylän nuorille töitä

Iitin Vuolenkosken kylässä asuvien nuorten postilaatikoihin kolahti eräänä talvisena päivänä kirje, joka muutti heidän elämänsä.

Kotimaa
Pojat
Satu Krautsuk / Yle

Vuolenkoski on kuin pitkä nauha, jonka läpi ei voi ajaa huomaamatta. Tulijaa tervehtii pellolla seisova traktori, johon on kiinnitetty valkoinen kyltti: “Onni on pieniä asioita.”

Kaksi nuorukaista parkkeeraa mönkijän keltaisen puutalon pihaan. Ovella seisoo talon isäntä Matti Mäkelä. Hän heilauttaa kättään ja ottaa muutaman ontuvan askeleen mäkeä alas. Pojat tervehtivät ja kättelevät häntä – niin heitä on opetettu tekemään. 15-vuotias Arttu Hämäläinen ja 16-vuotias Onni Kyrkkö ovat tulleet miehelle puutöihin.

– Olisin itse tehnyt hommat, mutta loukkasin polveni. Olin ihan onneton kun mietin, että kukahan työn tekee, sanoo Matti Mäkelä.

Kirjeessä kerrottiin koulutuksesta, jonka kautta saisi töitä.

Arttu Hämäläinen ja Onni Kyrkkö

Monitoimitraktorin pilkkomat polttopuut pitää hakea kiireesti pois pellolta, aikaiselta talvelta suojaan. Nytkin sataa lunta.

– Pankaa puut pinoon liiterin viereen ja saunan kulmalle, Mäkelä ohjeistaa.

Arttu ja Onni vetävät työhanskat käsiinsä. Se sujuu parin vuoden jälkeen jo rutiinilla. Talvella 2015 kaikkien Vuolenkosken kylässä asuvien 14-19-vuotiaiden nuorten postilaatikoihin kolahti kirje, joka muutti heidän elämänsä.

Onni ja omenaämpäri
Onni Kyrkkö on paiskinut nuorten työpalvelussa hommia jo pari vuotta.Satu Krautsuk / Yle

Nuorten työttömyys on lisääntynyt viime vuosina Suomessa. Viime vuonna jo yli 15 prosenttia parikymppisistä nuorista ei ollut töissä, armeijassa eikä opiskelemassa. Työttömäksi jääneistä joka viides oli alle 29-vuotias.

Kaikille nuorille koululaisille ja opiskelijoillekaan ei riitä kesätöitä – toisaalta jotkut eivät niitä edes halua.

Tarvitsin omalle tilalleni yhtä ja toista pientä apua. Monet muutkin olivat kyselleet samaa.

Juhani Artto

Vuolenkoskella ei tähän suostuttu. Kylässä oivallettiin, miten tärkeitä ensimmäiset työkokemukset ovat nuorille tulevaisuuden kannalta. Kurinalainen työskentely, sitä työnantajat arvostavat.

Kylillä alkoi levitä sana nuorille perustettavasta työpalvelusta. Pian nuoret saivat postia.

Arttu poimii omenoita.
Arttu Hämäläinen ottaa vastaan kaikki työt, jotka tarjotaan.Satu Krautsuk / Yle

Kirjeen avasivat myös Arttu Hämäläinen ja Onni Kyrkkö, jotka nyt kantavat klapeja ja pinoavat niitä hirsisaunan seinustalle.

– Kirjeessä kerrottiin koulutuksesta, jonka kautta saisi töitä, pojat muistelevat.

Innostus oli valtava. Mukaan halusivat lähes kaikki.

Tärkeintä on saada nuorille töitä ja kohtaamisia kyläläisten ja nuorten välille.

Merja Kokkonen

– Idea tuli siitä, että tarvitsin omalle tilalleni yhtä ja toista pientä apua. Monet muutkin olivat kyselleet samaa. Aloimme porukalla miettiä, miten näitä tarpeita saataisiin tyydytettyä, kertoo Juhani Artto, yksi työpalvelun vetäjistä.

Porukka tarkoitti kolmea kyläläistä, jotka päättivät panna tuulemaan.

Matti Mäkelä, Merja Kokko ja pojat.
Matti Mäkelä, Merja Kokkonen, Arttu Hämäläinen ja Onni Kyrkkö ovat jo hyviä tuttuja.Satu Krautsuk / Yle

Talvella lähetetyistä kirjeistä käynnistyi työnhaku. Ihan aluksi nuorten piti kirjoittaa esitäytetty työhakemus. Hakemuksen jättäneet kutsuttiin työhaastatteluun, johon oli varattu kaikille nuorille 20 minuuttia aikaa.

– Siellä kysyttiin, minkälaisia töitä haluan tehdä. Ilmoitin, että otan kaikkia töitä vastaan, en lajitellut mitään pois, Arttu Hämäläinen kertoo.

– Se oli ihan uutta. En ole koskaan ollut työhaastattelussa, Onni Kyrkkö jatkaa.

Kun Facebook-ryhmään tulee tieto työstä, aika usein sitä menee jonottamaan.

Arttu Hämäläinen

Juhani Artto kumppaneineen perusti nuorille työntekijöille oman Facebook-ryhmän. Palvelun nimestä haluttiin lyhyt ja ytimekäs, ja siihen piti saada tyttö ja poika. Lisäksi nimen piti rimmata loppusoinnultaan yhteen – kyläyhdistys on pyrkinyt nimeämään kaikki palvelunsa samaan tyyliin.

Niinpä työpalvelusta tuli Ari&Mari. Varsinainen koulutus alkoi viikon kuluttua Vuolenkosken seurantalolla.

Sinne saapui 19 nuorta – melkein kaikki kutsun saaneet nuoret. Loput kaksi tulivat mukaan myöhemmin.

Koulutuksessa
Omakylä Vuolenkoski Oy

Keltaisen puutalon pihassa koivuklapit alkavat olla kauniissa pinossa. Matti Mäkelä ojentaa pojille mustan ämpärin ja pitkän sauvan, jonka päässä on pieni oranssi kori.

– Tuolla olisi vielä yksi puu täynnä talviomenoita. Ne pitäisi poimia pois.

Pojat tarttuvat ämpäreihin ja suuntaavat omenapuun luo. Arttu alkaa tökkiä omenoita sen latvuksista, Onni noukkii omenoita käsin alaoksilta.

– Kaikki hommat ovat olleet aika samantyyppisiä kuin nyt. Puuhommia, ruohonleikkuuta, omenankeruuta, maalausta, kaikkia pihahommia mitä löytyy, he kertovat.

35 kilometriä kouluun

Tänään he ovat tulleet töihin koulun jälkeen. Arttu käy yläkoulua ja Onni lukiota Iitin Kausalassa. Molemmilla on noin 35 kilometrin bussimatka kouluun.

– Kävimme kotona heittämässä reput ja syömässä. Kesälomalla ja viikonloppuisin työt alkavat yleensä aamulla kello 8-9 aikaan.

Kun joku haluaa palkata nuoria töihin, hän lähettää työpalvelun vetäjille sähköpostia. Ilmoitus työtehtävästä julkaistaan Arin & Marin Facebook-ryhmässä, jossa työstä kiinnostuneet nuoret voivat ilmoittautua töihin.

– Näin kukaan ei joudu työhön, jota ei halua. Välillä käy niin, että on enemmän halukkaita kuin töitä. Me järjestäjät päätämme, kuka laitetaan. Etusijalla ovat ne, joilla töitä on ollut vähemmän, Juhani Artto kertoo.

Eikä nuorille maksettava palkkakaan ole pöllömpi. Heille maksetaan työtehtävästä riippuen noin 8-12 euroa tunnilta.

Arttu poimii omenoita
Satu Krautsuk / Yle

Kun työ on suoritettu, nuoret kirjaavat työtuntinsa ylös ja työn tilaaja – esimerkiksi Artun ja Onnin palkannut Matti Mäkelä – allekirjoittaa sen. Kylän yrittäjävetoinen kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy laskuttaa Mäkelää raportin perusteella ja maksaa pojille palkat.

– Tärkeintä on saada nuorille töitä ja kohtaamisia kyläläisten ja nuorten välille. Nuoret tekevät hyvin monenlaisia töitä, joten palkat määräytyvät eri työehtosopimusten mukaan, kertoo kirjanpitäjä-palkanlaskija Merja Kokkonen.

Työn luonteella ei väliä – paitsi vähän

Maalaustyöt ovat kiinnostaneet nuoria kovasti. Siivoustöihin haluavat yleensä tytöt. Toisaalta fyysisesti rankimpiin hommiin, kuten kiviä kantamaan, laitetaan riskeimmät kundit.

– Kun Facebook-ryhmään tulee tieto työstä, aika usein sitä menee jonottamaan. Kun laittaa sinne nimensä, osoittaa aktiivisuutta ja saa enemmän töitä. Työn luonteella ei ole minulle väliä, Arttu Hämäläinen toteaa.

– Joo, kaikki kelpaa paitsi siivoaminen. En tykkää siitä ollenkaan, Onni Kyrkkö lisää.

Omenoita ämpärissä
Satu Krautsuk / Yle

Vuolenkosken erikoisin nähtävyys on valtava auringonkukka. Se on yli 15 metriä korkea patsas, jonka kyläläiset rakensivat viime kesänä. Alkujaan se oli heinäseiväs – maailman korkein. Ainakaan Guinnessin ennätyskirjasta ei löytynyt korkeampaa.

Koulun kohdalla on punainen kyltti, jossa lukee valkein kirjaimin “Koulu on kylän sydän”. Samanlaisia kylttejä löytyy pitkin kylää katulampuista ja tienvarsista. Ne kaikki ovat kylän asukkaiden tekemiä. “Hymyt yhteen”, “Meininkivoimaa”. Kyläläiset sanovat, että kyltit ovat hyväntuulista vandalismia.

Hymyt yhteen. Meininkivoimaa. Hyvä kasvaa isoksi.

Kyläläisten kirjoittamia tekstejä Vuolenkoskella

Kun muualla maassa kylät kuihtuvat, Vuolenkoski vetelee omia polkujaan. Väkiluku kääntyi kasvuun vuonna 2003, ja sen jälkeen se on kasvanut huikeasti viidenneksellä. Nyt kylässä asuu 460 ihmistä. Monet heistä nuoria äitejä ja isiä lapsineen. Ilmapiiri on niin hyvä, että Vuolenkoski valittiin kaksi vuotta sitten Vuoden Kyläksi Suomessa.

Auringonkukkapatsaan juuressa on kyltti, jossa lukee “Hyvä kasvaa isoksi”. Epäilemättä.

Kaikki kylän nuoret tuntevat toisensa. Parhaita työpaikkoja ovatkin ne, joihin saa kaverin mukaan.

Onni, Arttu ja omenat
Satu Krautsuk / Yle

Keli on tänään hyytävä, mutta Artulla ja Onnilla ei ole pipoa päässään. Valittaa ei voi, sillä työvarusteista huolehtiminen on nuorten omalla vastuulla.

Tässä taitaa olla vielä opettelemista. Kun Arttu Hämäläinen lähti pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa puuhommiin, hänellä ei ollut edes työhanskoja.

En tiedä yhtään, mikä minusta tulee isona.

Onni Kyrkkö

Ennen koulutusta Arin & Marin vetäjät jakoivat Facebook-ryhmän kautta nuorille viiteen konekirjoitusliuskaan tiivistetyn työelämän ABC:n. Siinä kerrottiin työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, työnantajan roolista ja palkanmaksun perusteista.

– Aika monet ovat ensimmäistä kertaa kodin ulkopuolella töissä. Piti lähteä ihan perusasioista kuten työvaatteista ja kättelystä, Juhani Artto kertoo.

Viime kesänä palvelun kautta saivat töitä kaikki nuoret, jotka niitä halusivat.

Juhani Artto
Juhani Arton mukaan uusiin tehtäviin ovat etusijalla ne nuoret, jotka ovat saaneet muita vähemmän töitä.Satu Krautsuk / Yle

Lumisade yltyy. Arttu ja Onni pyydystävät puusta vielä viimeisiä omenoita. Matti Mäkelä kantaa ämpäreitä aittarakennukseen suojaan.

– Koko saalis oli tänä syksynä sata kiloa omenoita. Niistä tulee 60 litraa mehua. Pieni osa menee omenapiirakoihin, hän laskee.

Työpalvelu on koko maan mittakaavassa ainutlaatuinen. Se on noteerattu myös Suomen Kylät ry:ssä, jossa kiitellään aktiivisten kyläläisten ponnisteluja.

Joissakin kylissä on pyritty työllistämään pitkäaikaistyöttömiä samalla sapluunalla, mutta yhdistyksen mukaan Vuolenkosken systeemi on loistava tapa päästää nuoria maistelemaan työelämää. Palvelun konsepti on niin nerokas, että se on herättänyt kiinnostusta myös muualla. Kyselyjä on tullut lähialueiden isommista kaupungeista ja jopa Pohjois-Suomesta asti.

Palvelun yksi ansio on, että se on toiminut niin mainiosti heti alusta asti – mitään muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Kaikki voitto käytetään yhteiseen hyvään, kylän kehittämiseen.

Sitä kautta yhteishenki vahvistuu entisestään.

pojat mönkkärillä
Satu Krautsuk / Yle

Pojilla alkaa olla nälkä. Matti Mäkelä myhäilee tyytyväisenä, kun viimeiset ämpärit on kannettu aittaan. Kaikki ovat täynnä omenoita.

Aikuisten työelämä tuntuu vielä kaukaiselta.

– En tiedä yhtään, mikä minusta tulee isona, Onni Kyrkkö tokaisee.

Arttu Hämäläisen suunnitelmat ovat hiukan pidemmällä.

– Olen miettinyt armeija-alaa, mutta lukio pitää hoitaa ensin alta pois. Liikunnanohjaajan työ voisi myös olla kivaa.

Töistä saa rahaa. Se on tärkeintä.

Arttu Hämäläinen ja Onni Kyrkkö

Kylän tuomista töistä saa silti hyvää pohjaa tulevaisuuteen.

– Ne ovat olleet tosi mieluisia kokemuksia. Ennen kaikkea niistä saa rahaa. Se on tärkeintä, Arttu ja Onni sanovat.

Nuorukaiset hyvästelevät Mäkelän. He aikovat hurauttaa mönkijällä välipalalle kahvila Peurankelloon, joka sijaitsee kivenheiton päässä. Siellä voi vaikka katsoa, olisiko Facebookiin tullut tietoa uusista töistä.

pojat kahvilla
Satu Krautsuk / Yle

Pojat ovat työpalvelun listoilla vielä muutaman vuoden ennen kuin nousevat kotikylästä siivilleen. Mutta apua tarvitsevilla kyläläisillä ei ole hätää. Silloin hommiin rientää tukku uusia innokkaita työntekijöitä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan

Peter Madsen

Löytyikö Kim Wallin ruumiinosa? Sukeltajat ovat löytäneet käsivarren merestä

Tulisijat

Kolme varmaa vinkkiä takan sytyttämiseen

"Sitten on jotain vikaa tulisijassa, jos se vielä pöllähyttää savut tupahan"

A-studio

Matematiikan opettaja: Oppilaiden taidoissa voi olla seitsemän vuoden ero, kutosen suoriutujalle sisällön on oltava toinen kuin kympin oppilaalle