1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

EU:n rooli kauppapolitiikassa voi heikentyä Trumpin jälkeen

Kun paineet siirtyä monenkeskeisestä maailmasta kahdenvälisiin suhteisiin kasvavat, EU:n rooli kauppapolitiikassa voi pienentyä. EU-parlamentaarikot arvioivat tilannetta Ylelle.

Kauppakomissaari Cecilia Malmström. – TTIP pysyy pakastimessa pitkään. Kuva: EU

Euroopan unionin pääkauppaneuvottelija Cecilia Malmström arvioi perjantaina, että EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus TTIP pysyy "jäissä" vuosia Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen.

– TTIP pysyy pakastimessa pitkään, mutta mitä tapahtuu, kun se sulatetaan, jää nähtäväksi, kauppakomissaari Cecilia Malmström sanoi Brysselissä.

EU ja Yhdysvallat yrittivät saada TTIP:n valmiiksi presidentti Barack Obaman kaudella, mutta neuvottelut epäonnistuivat.

Yhdysvaltalaisten tiedotusvälineiden käsiinsä saamien dokumenttien mukaan (siirryt toiseen palveluun) Trump suunnittelisi nyt selvästi protektionistisia toimenpiteitä – paitsi esimerkiksi olemassa olevien kauppasopimusten purkamista myös tuonnin rajoittamista. Hän aikoisi korvata monenkeskeisiä sopimuksia kahdenvälisillä.

Tilanne on EU:lle hankala, koska unionissa on omiakin sisäisiä paineita. Britit äänestivät Brexit-erosta ja nationalistiset puolueet ovat vahvistuneet esimerkiksi pian vaaliuurnille menevissä Italiassa ja Ranskassa.

Onko EU siis enää uskottava neuvottelija kauppapolitiikassa? Näin suomalaiset EU-parlamentaarikot arvioivat tilannetta perjantaina Helsingissä.

Jaakonsaari: Jos EU ei uudistu, edessä on hankalat ajat

Liisa Jaakonsaari Kuva: Petteri Paalasmaa / AOP

– Tietenkin elämme ratkaisevia aikoja. On mahdollista jopa, että Euroopan unioni hajaantuu. Mutta jos Trump todella toteuttaa lupauksensa, niin sitten tässä on kaaoksessa koko maailma, Liisa Jaakonsaari (sd.) arvioi.

Jaakonsaari korostaa, että suhteessa Venäjään EU on ollut yhtenäinen. Se on myös onnistunut solmimaan monta muuta kauppasopimusta maailmalla.

– Yleensä EU löytää toisensa kriisiolosuhteissa ja uudistuu kriisien kautta. Nyt on niin monta kriisiä, että jos uudistumista ei tapahdu, niin silloin on kyllä hankalat ajat.

Pietikäinen: EU:hun kohdistuu Hajoita ja hallitse -taktiikkaa

Sirpa Pietikäinen Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Sirpa Pietikäisen (kok.) mielestä Euroopan pitäisi tehdä enemmän yhdessä eikä alkaa nokitella toisiaan.

– Nyt yksi suuri toimija eli Yhdysvallat näyttäisi sanoutuvan irti kansainvälisestä kaupasta, mutta vastaukseksi ei käy, että emme tee mitään.

Tarve kansainvälisen kaupan sääntöjen parantamiseen ei katoa mihinkään.

– Vähän sama kuin se, että ulkona sataa vettä ja siitä voi olla tykkäämättä, mutta silti kannattaa ottaa se sateenvarjo. Sadetta ei saa poliittisella päätöksellä pois, vaan sen suhteen kannattaa toimia.

Pietikäisen mielestä eurooppalaisilla on velvollisuus pitää yllä kansainvälisen sopimus- ja yhteistyökulttuurin henkeä Trumpin vaalivoiton jälkeen.

– Ihmisvirrat, pakolaisuus, terrorismi, kansainvälisen kaupan pelisäännöt, finanssimarkkinoiden kestävyys, ilmastonmuutos, resurssienkäytön kestävyys – me emme voi hoitaa näitä asioita maailmassa yksin ja erillämme. On aivan pakko löytää mekanismi, jolla toimitaan kansainvälisesti.

Trump ja hänen varapresidenttinsä Mike Pence kiertävät lähikuukausina maailman maita tapaamassa niiden johtajia. Vierailulistalla on kyllä yksittäisiä jäsenmaita, mutta Euroopan unionin johtoa joukossa ei näy.

Pietikäisen mielestä Brysselin kiertäminen kaukaa voi johtua siitä, että Trump lähipiireineen tuntee EU:n vääntövoiman ja haluaa heikentää sitä.

– Ehkä tämä on Hajoita ja hallitse -politiikkaa, jota Venäjä on myös pitkään harrastanut. Ehkä siellä Trump ajattelee kuten myös Venäjällä Putin, että aina kun neuvottelee kahdenvälisesti pienten osapuolien kanssa, niin sieltä voi tulla enemmän murusia pöydältä, ja onnistuu samalla heikentämään koko koalitiota.

Nils Torvalds: Pitää tehdä selväksi, kenellä on oikeus tehdä päätöksiä

Europarlamentaarikko Nils Torvalds. Kuva: Yle

Nils Torvaldsin (rkp.) mielestä EU:n uskottavuus kauppaneuvottelijana on jo kärsinyt. EU-komission työkyky ja edellytykset johtaa kauppapolitiikkaa ovat heikot.

– Esimerkiksi se, että TTIP on pakastimessa, on merkki, että EU ei pysty etenemään. EU lähti tekemään erittäin laajoja sopimuksia, jotka ylittävät komission toimivallan. Se johti siihen, että pitikin vetää taaksepäin. Sama ongelma näkyi sekä neuvotteluissa Kanadan että Yhdysvaltain kanssa. EU:n uskottavuus on, jos ei aivan nollassa, niin kärsinyt pahasti.

Torvaldsin mielestä EU:n kannattaisikin ottaa "kaksi askelta taaksepäin" ja rakentaa päätöksentekoaan uudestaan. Näin kansalaiset saataisiin hankkeeseen mukaan.

– Millä tavalla tehdään päätöksiä, joista joku on vastuussa, ja kenellä on oikeus tehdä päätöksiä? Tarvitsemme siihen rakennustyöhön kansallisia parlamentteja.

Virkkunen: EU:n "omistajat" istuvat vain aidalla

Henna Virkkunen. Kuva: Yle

Henna Virkkunen (kok.) muistuttaa, että jokainen lisämiljardi vientiä Euroopasta tuo noin 14 000 uutta työpaikkaa. Siksi kauppapolitiikka täytyy pitää korkealla EU:n asialistalla.

– Jokaisen jäsenmaan hallituksen pitää tuntea omistajuutta EU:ssa. Eihän Euroopan unioni voi toimia, jos sen omistajat istuvat vain aidalla.

Hän pitää Euroopan suurimpana ongelmana sitä, että joka puolella alkaa näkyä poliittisen järjestelmän pirstaloitumista.

– Ei ole enää vahvoja enemmistöhallituksia kuten aikaisemmin. Aikamoista kipuilua nähdään eri jäsenmaissa jo hallitusten kokoamisessakin. Monesti se johtaa siihen, että joudutaan tekemään kompromisseja ja lyhytjänteistä politiikkaa eikä pystytä tekemään talouskasvua tukevia uudistuksia.

Euroopan tasolla tämä näkyy niin, että hallituksilla ei ole vahvaa mandaattia kotimaistaan. Niinpä Brysselissä käydään "keräämässä vain rusinat pullasta".

– Olen erittäin huolissani Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyydestä. Pitkään jatkunut talouden taantuma on otollista alustaa ääriliikkeille.

Hautala: Sinisilmäistä kauppapolitiikkaa suhteessa kansalaisiin

Heidi Hautala. Kuva: Yle

Heidi Hautala (vihr) pitää EU:n kauppapolitiikan ongelmana sitä, että se on ollut sinisilmäistä suhteessa omiin kansalaisiin.

– TTIP:tä lähdettiin neuvottelemaan niin, että siitä ei tihkunut ulos tietoja. Alun salailu herätti epäluuloja laajasti etujärjestöjen, kansalaisjärjestön ja ay-liikkeen piirissä. Tätä kautta on tultu tilanteeseen, että EU:n uskottavuus on kyseenalainen.

Hautalan mielestä kauppaneuvottelujen avoimuuden lisääminen on aa ja oo, jos kansalaisilta halutaan niille ymmärrystä ja tukea. Tietoa tulee julkisuuteen liian paljon vuotojen kautta.

– Neuvottelumandaatit pitää julkistaa alusta pitäen. TTIP-neuvotteluissa kesti kaksi vuotta, ennen kuin komissaari sai kaikilta jäsenmailta luvan julkistaa neuvottelutoimeksiannon.

– Avoimuus, avoimuus ja avoimuus on se, mistä pitää lähteä. Eivät kauppakysymykset ole niin suuria ongelmia, etteikö niitä voisi ratkaista, jos ne vain tulevat avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Sarvamaa: Kahdenvälisyyden korostuminen on ongelma pienelle maalle

Petri Sarvamaa. Kuva: Yle

Petri Sarvamaa (kok.) arvioi, että kahdenvälisyyden korostuminen maailmassa heikentää EU:n toimintakykyä valtioiden välisenä liittona.

– Jos Yhdysvallat, joka on tärkein peluri kansainvälisessä kaupassa, ilmoittaa, että tästä lähtien toimitaan kahdenvälisillä sopimuksilla, niin se asettaa koko kentän uusiksi.

Suomelle uusi tilanne on hänen mielestään erityisen suuri haaste, koska Suomen täytyy sekä kaupan että turvallisuuden takia satsata nyt paljon Yhdysvaltain-suhteeseen.

– Täytyy tutustua aivan uusiin avainhenkilöihin Yhdysvalloissa. Pienen valtion pitää satsata siihen suhteessa vielä enemmän kuin ison, jotta saa siellä äänensä kuuluviin.

Hänenkin mielestään kansalaiset saadaan EU-hankkeiden taakse vain puhumalla avoimesti päätöksistä.

– Avoin puhe tarkoittaa myös sitä, että ei häpeillä sanoa, että meidän on yhdessä parempi tehdä näitä asioita tässä maailmassa kuin lähteä omille teille. Ei pidä taipua siihen houkutukseen, että rupeaa flirttailemaan populismin kanssa, vaan sanoo reilusti ja rohkeasti, että me seisomme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kansainvälisen kaupan ja yhteisen turvallisuuden takana.