Osaako merenkävijä suunnistaa? Mobiilipeli kerää tietoa Alzheimer-tutkijoille

Sea Hero Quest -peli kokoaa informaatiota ihmisten suuntavaistosta dementiatutkimuksen käyttöön. Pohjoismaalaisten suunnistuskykyjä sanotaan parhaiksi. Syyksi on arvailtu jopa viikinkigeenejä.

dementia
Sea Hero Quest -pelin näkymiä.
Sea Hero Quest -pelissä pelaajat etsivät vanhan merikarhun päiväkirjan sivuja erilaisista merimaisemista, ja samalla auttavat muistisairauksien tutkijoita keräämään tietoa siitä, millä tavoin erilaiset ihmiset navigoivat tilassa.Sea Hero Quest Press kit

Pohjoismaiset mobiilipelaajat vaikuttavat olevan maailman mittakaavassa erinomaisia suunnistajia. Tähän viittaavat tiedot, joita on kerätty tutkimuskäyttöön valjastetussa Sea Hero Quest -mobiilipelissä (siirryt toiseen palveluun).

Selitystä pohjoismaalaisten hyvään suuntavaistoon ei vielä ole.

Erilaisia teorioita on toki heitelty: Pohjoismaissa asuvien hyvä terveydentila saattaa säilyttää navigaatiotaitoja pidempään kuin muissa maissa. Rannikkokansat voivat tuottaa parempia navigaattoreita.

Onpa ilmaan heitetty ajatus geneettisestä viikinkiperimästäkin.

Tutkijoiden tarkoitus ei kuitenkaan ole selvittää eri kansojen merenkulullista kyvykkyyttä vaan hakea keinoja dementiaa aiheuttavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen.

Merikarhun kadonnut muisti

Sea Hero Quest -pelissä pelaaja yrittää auttaa vanhaa merenkävijää ja tutkimusmatkailijaa löytämään kadonneen päiväkirjansa sivut.

Kunkin tason alussa pelaajalle esitellään kartta pelimaastosta.

Pelaajan on suunnistettava kolmiulotteisissa labyrinteissä, ammuttava hätäraketteja alkuperäistä lähtöpistettään kohti ja napattava valokuvia erilaisista merenelävistä ja muista otuksista.

Peli on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman viihdyttäväksi, mutta taustalla on vakava tarkoitus.

Tavoitteena on kehittää keinoja diagnosoida dementiaan johtavia sairauksia jo varhaisessa vaiheessa.

Peli kerää tietoa tutkimukseen

Kyseessä on brittiläisten Alzheimer-tutkijoiden, Saksan Deutsche Telekomin ja peliyhtiö Glitchersin yhteistyöhanke.

Ilmaiseksi ladattavalla mobiilipelillä kerätään informaatiota ihmisten tilallisesta suunnistuskyvystä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n arvioiden mukaan dementiasta kärsi vuonna 2015 47,5 miljoonaa ihmistä ja määrä kasvaa nopeasti eliniän odotteen noustessa ja yhteiskuntien ikääntyessä. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava aivosairaus.

Dementia nimittäin vaikuttaa muistin lisäksi siihen, miten hyvin ihmiset kykenevät suunnistamaan.

Suuntatajun menetys merkkinä

Muistin heikkeneminen on melko tavallinen ikääntymisen osa, mutta täydellinen suuntavaiston menetys ei. Se voi viitata kehittyvään dementiaan.

Tutkimusryhmää johtava Hugo Spiers Lontoon University Collegesta sanoo, että peli tarjoaa tutkimuskäyttöön ennennäkemättömän laajaa ja tarkkaa tietoa.

Viime toukokuussa julkaistua peliä on maailmanlaajuisesti pelattu 2,4 miljoonaa kertaa, mikä tutkijoiden mukaan vastaa yli 9 400 vuoden verran vastaavia laboratoriokokeita.

Pelillä ei paljasteta Alzheimeria

Pelin tekijät korostavat, että Sea Hero Questia ei ole suunniteltu paljastamaan Alzheimerin tautia. Pelillä kerätään tietoa siitä, miten ihmiset eri ikäryhmissä hahmottavat tilaa.

Lisäksi pelin tekijät painottavat, että pelin kautta ei kerätä henkilökohtaisia tietoja pelaajista. Pelaajat voivat vapaaehtoisesti kertoa ikänsä, sukupuolensa ja asuinmaansa, mutta kerättyjä tietoja ei tallenneta esimerkiksi pelaajan laitteen tunnistetietojen kanssa.

Internet-ajan mahdollisuudet kerätä massamittaista tietoa ihmisistä, niin sanottua big dataa, ovat jo herättäneet pohdintaa tämänkaltaisiin terveyshankkeisiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä (siirryt toiseen palveluun).

Suunnistamisen kyvyt heikkenevät

Pelin avulla kerätyn informaation avulla voidaan kartoittaa ihmisten suunnistuskyvyn keskimääräistä kehitystä, jolloin poikkeamat olisi helpompi havaita.

Ihminen suunnistaa laajasti ottaen kahden viitekehyksen perusteella, psykologi Peter Etchells kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun) Guardianin sivuilla.

Egosentrisessä viitekehyksessä ihminen muistaa maanmerkit suhteessa omaan kehoonsa – esimerkiksi kääntyy vasemmalle kaupan kohdalla, oikealle huoltoaseman nähdessään. Allosentrisessä kehyksessä ihminen rakentaa mielessään kartan, jossa maanmerkit muistetaan suhteessa toisiin maanmerkkeihin.

– Näiden molempien navigaatiojärjestelmien puutteita ilmenee Alzheimerin sairauden varhaisissa vaiheissa mutta niiden rappeutumisen täsmällistä tapaa ei vielä täysin ymmärretä, Etchell kirjoittaa.

Navigaatiokyvyt heikkenevät koko aikuisiän

Pelin kautta kerätty informaatio viittaa siihen, että ihmisen suunnistamiskyvyt heikkenevät jo varhaisesta aikuisiästä asti.

Esimerkiksi 19-vuotiaat pelaajat osuvat pelissä maaliin 74 prosentin todennäköisyydellä, kun taas 75-vuotiaat pelaajat 46 prosentin todennäköisyydellä.

Hugo Spiersin mukaan löydökset ovat ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan suunnistamiskyvyn heikkeneminen alkaa paljon myöhemmin.

Lisäksi pelin keräämä informaatio viittaa siihen, että miehet ovat naisia hieman parempia navigoijia.

Ensimmäisistä tutkimustuloksista uutisoivat muun muassa BBC (siirryt toiseen palveluun) ja The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Lähteet: Reuters