Syvän meriveden suolapitoisuus ennätyskorkealla Helsingin edustalla – syynä suolapulssit

Helsingin ympäristökeskuksen mukaan havainnot viittaavat siihen, että ensi kesänä voi olla tavallista voimakkaampia sinileväkukintoja.

merivesi
Pekka Vainion valokuva "Tyrsky".
Pekka Vainio

Helsingin ympäristökeskus on mitannut Helsingin edustalla Suomenlahdella mittaushistorian korkeimmat syvän meriveden suolapitoisuudet. Tällä viikolla tehdyt mittaukset tehtiin 46 metrin syvyydessä ja havainnot koskevat vain pohjanläheisintä vettä.

Helsingin ympäristökeskuksen mukaan pohjanläheisen veden tavallinen suolapitoisuus on tähän vuodenaikaan noin 5,5-6,0 promillea. Nyt tulos oli 8,03. Tämä kertoo Itämerelle aiemmin tänä vuonna saapuneiden suolapulssien vaikutuksesta, kerrotaan tiedotteessa.

Suolapulssit työntävät vanhaa suolaista, hapetonta ja ravinteikasta vettä Suomenlahdelle.

Tutkija Emil Vahteran mukaan Suomenlahdella voi olla tästä syystä ensi kesänä tavallista voimakkaampia sinileväkukintoja.

– Tämä kaikki liittyy sisäisten aineiden ja ravinteiden kiertoon. Veden liikkeet, joita nämä suolapulssit aiheuttavat, säätelevät monia niistä tekijöistä, jotka säätelevät kesän leväkukintoja, selvittää Vahtera.

Hänen mukaansa pohjalla elävät eliöt kärsivät myös tilanteesta.

– Kyseessä on vanhaa pohjanläheistä vettä, jossa happipitoisuus on matala ja siksi pohjalla elävät eliöt eivät pysty hengittämään, esimerkiksi simpukat ja erilaiset madot, hän sanoo.

Suolapulssien taajuus vaihtelee

Tutkija Emil Vahteran mukaan suolapulssien frekvenssi vaihtelee. Hän sanoo, että suolapulsseja on ollut enemmän 1970–1980-luvuilla. Viimeisten kolmen vuoden aikana suolapulsseja on ollut joitakin.

– Varsinkin vuosina 2014 ja 2015 ne ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Näitä aikaisemmat suolapulssit ovat olleet 2000-luvun alkupuolella, sanoo Vahtera.

Helsingin ympäristökeskus teki mittaukset Länsitontun saaren eteläpuolella. Mittauksia on tehty vuodesta 1967.